Muutaman Uups!in kääretorttu

Ei, Leipuri Hiiva eikä kukaan muukaan sokeritohtori asu täällä. Silloin tällöin päässä naksahtaa ja haluttaa leipoa. Valitettavasti :D. Sanotaanko näin, että luovuus on se sana jolla lähtisin näin kärkeen kuvailemaan näitä luomuksiani. Olen äärimmäisen huono lukemaan ohjeita. Joo, onhan ne aina esillä, mutta kuka nyt niitä ehtii lukemaan? En ainakaan minä. Näpertäminen marsipaanista on sitten se vihoviimonen juttu, mistä minut saisi kiinni, never.

Näistä mun sattumuksista luomuksista olen joskus jopa huvikseni miettinyt pelkän blogin tai jopa kirjan kirjoittamista. Olisipahan vaihtoehtoja näille viiden michelin tähden kokkikirjoihin. Sen verran surkeitä niistä on tullut. :D Pakko myöntää, että pientä kehitystä on ehkä tapahtunut tässä vuosien kähmeessä. Tässä viimeisin MARJAPIIRAKKA pari kesää sitten:

Huomannet varmaan yhden yksinäisen mustikan, joka yrittää löytää tiensä pohjalta pinnalle?

Jotenkin siinä kävi niin, että pohja pääsi pinnalle ja päälliset pohjalle. Mitä tapahtui!? :D

Tänään oli taas sellainen päivä, että teki mieli uhmata vähän jumalia ja kokeilla leipoa jotain herkkua. Kääretorttua. Tällä historialla siitä tuli sitten nimeltään Muutaman Uups!in kääretorttu.

1. Ups!          Jauhoja en jaksanut siivilöidä niin kuin ohjeissa sanottiin: lopputulema oli se, että 

                      kaakaojauhepalloja pulpahti esiin enemmän tai vähemmän, kun taikina ladattiin                           pellille. Ei muuta kuin lusikka heilumaan!

2. Ups!          Vatkaimen vatkaajat lensivät taikinaan..

3. Ups!          Tortun reunat ottivat vähän damagea käärintävaiheessa, reunat irti!

  Pakko myöntää, että kaikesta huolimatta tästä taitaa tulla ehkä aika jeba.

Täytteeseen tuli kermavaahtoa, rakenteeksi rahkaa, mauksi mansikkaa ja mustikkaa + mariannesuklaata. :)

Ulkonäkö ei liene se kaikkein houkuttelevin, mutta ainakin makua kehuttiin. Se lienee plussaa?

Ei passanne näyttää Jyrki Sukulalle. Tulee vielä laittamaan kuppilat kuntoon.. :D