Pohojosen noeta

Viikonlopun ostosreissuilta tarttui mukaan tämä ihan mieletön kaulakoru. Nykyisin pidän harvemmin koruja rannekelloa, ja jotain perusrannekorua lukuunottamatta. Aikaisemmin en edes harkinnut rannekelloa, koska en osannut niitä pitää. Ehkä inho rannekelloihin tarttui ala-asteelta, kun kaikilla oli näitä Mikki/Minni kelloja muovi tai samettirannekkeella, YÖK. Itsellänihän oli sellainen varsin viehättävä Mikki rannekello, metsän vihreällä samettirannekkeella. Nii just kaikilla, eli toisin sanoen minulla oli.

 Tämä helmi tarrautui verkkokalvoilleni välittömästi kauppaan kävellessän ja tiesin, että tämä on kotiutettava.

Vähän sellainen noitamainen fiilis tästä korusta kieltämättä tulee. Ei puutu enää kuin noitarumpujen pauke, musta takkutukka sulkineen ja nahkatossut jalasta. Pidän yksinkertaisista ja jollain tapaa puhuttelevista koruista. Koruni ovat pääsääntöisesti hopeisia (ainakin väriltään), mutta viime aikoina olen hiukan lämmennyt myös kullanvärisille hiluvitkuttimille. Ostoslistalla olisikin kultainen överi rannekello.

Voihan se olla, että joutuu ehkä jonkun työtunnin tekemään sen överin ranteenkoristimisen hankkiseksi tekemään. Mutta pitäähän näitä tavoitteita olla. Viikonlopun synttäripaardeissa kaulaani koristikin tämä noita, mutta en kyllä saanut tästä sen kummempia kiksejä. Luuta jäi himaan, eikä ketään laulettu suohon. Ihana se silti on! :)

Pakasta vejetty jumpperi, boom!

Tättärää! Täällä ollaan taas, ja kädet täynnä, syvällä sopassa. Pahvilaatikoita on taas pyöritelty tässä taloudessa. On pakattu ja sitten taas purettu. Astiat ja omat kuteet on kutakuinkin tuotu uuteen kotiin. Serkkuni, joka luuli tulleensa pohojosesta meille lomalle, joutuikin raasu oikein kunnon työleirille.

Miehen poissa ollessa tein pientä omakätistä inventaariota serkkuni avustuksella astiakaapin sisältöön. Mun mielestä tällainen oma-aloitteisuus on ihan sallittua, jos puntarissa on pahvilaatikollinen huumorimukeja. Yksi ehdottimista lemppareistani oli erinäisiä eritteitä tuottava pikku ukko valkoisella taustalla. Myös possujono muki sai kyydin parempaan paikkaan. Nimittäin muistojen ja aarteidein kehtoon, eli paikkaan jonne päivän alo ei pahemmin paista. Mielestäni noita voi fiilistellä jatkossa verkkokellarissa.

Työleirin tauoilla käväisimme kaupungilla pyörimässä ja pikku roposiamme tuhlaamassa. Itse en kovin kummoisia ostoksia tehnyt, mutta löysin tämän aivan ihanan jumpperin! En tajunnut edes ensin, että tätä komeutta koristaa gepardi/pantteri/mikä lie, ennen kuin sovituskopissa valo välähti tajunnassani.

Ensi viikolla uudet kuviot alkavat saada niitä uusia sävytteitä, kun uuden duunin perehdytys alkaa. Iik, pitäkää peukkuja. En edes yritä huijata teitä  -mua jännittää ihan törkeesti! ;)

Löytönurkka

Minulla oli elokuussa kirpparilla muutama kassillinen roinaa. Alunperin ajattelin, että heitän kamat suoraan UFFin laatikkoon. Sitten ilmenikin, että meillä olikin työpaikan puolesta sovittu paikka elokuun ajaksi, joten terästin itseni ja nakkasin omat rojuni "hyvän kierron" reitille. Pakko myöntää, että hinnoittelu on ainakin osunut kohdilleen, sillä suurin osa kamoista sulivat rekeistä kuin itsestään, jee!

Henkilökohtaisesti en ole kova kirpputorien kuluttaja. Tavaroita tulee hamstrattua silloin tällöin, vähän ehkä kausiluontoisesti. Aina välillä kun kävin tsekkaamassa omien romujeni tilannetta, piti luonnollisesti kiertää joka kerta läpi koko halvatun lafka. Mutta kannatti! Mitä löytöjä sieltä teinkään.

Edellisessä postauksessa vilahtaa viimeissä kuvassa tämä lohenpunainen  Vilan, lähes käyttämätön mekko. Kuusi euroa. I die.

Seuraavaksi löysin tämän ihan perusneuleen, Esprit -neljä euroa. Ei yhtään ainutta nyppyä, ja kangas vaikuttaa todella laadukkaalta. Tämä Ralph Laurenin pirteän pinkki pitkähihainen t-paita olikin sitten vähän tyyriimpi, 6,50e. Materiaali on tosi ihana ja tuntuu päällä mukavalta. Ei nyppyjä eikä merkittäviä pitämisen jälkiä. Olen viiliksissä!! :)

Tämä Calvin Clainin laukku tarttui myös käsipuoleen. Materiaali on kangasta ja tekonahkaa (näin olettaisin). Ihan jees "joka paikan kassi". 15 euroa, en mennyt konkurssiin. Tuossa on jotain ihme kimallejuttuja, ja niiden rivistö vaikuttaa himpun verran harvalta. Ei tosin haittaa sekään, sillä ajattelin kyllä ehkä vedellä nuo loputkin veke.

Posti kantoi minulle samaisena päivänä myös upouuden laukun verkkokauppojen ihmeellisestä maailmasta, joten tämä CK on jäänyt käyttämättömäksi. Silmistä vain sydämmet sinkoili, kun kaivoin uutukaisen paketistaan. Ehkä tämä CK:kin pääsee joskus ulkoilemaan. Tai sitten ei.

Aamukammassa töröttää enää kolme piikki, tai miten sen nyt laskee. Jibii! :)
Tiistaita kaverit!

"Mähän sanoin että mä en stoppaa"

Doupeimmat jumala sheivaa. Juhannuksen alkusuunnitelmat näyttivät poutapilveä. Entinen koti Holbyssä näytti vielä vihreetä. Aurinko paistoi. B polskutti marjaniemessä -järvessä. Lime Cut, järvi, kesä, aurinko. Juhannus.

Kuva / Martta

                            Kunnes VR (Venaa Raiteilla) tuuditti meidät raiteilleen ja otti syleilyynsä.

Onneksemme seura teki kaltaisekseen. Marttyyriä esittäessä ensi viikolla vaa'alle kivutessa. Frankki, upeat naiset, aurinko, sade, koirat ja ruoka. Tarviiko tähän kesäunelmaan enää muuta?

                                   
                                   Keihään kärjen löysin / omat ukkoni veistin vinyyliin /

Seitsemän kukkaa / tyynyn alle /jos onnistut siinä

Kuva / Martta

Ihanaa Juhannusta kaikki te iki-ihanat ja kauniit naiset ! <3

Kuosit kondikseen

"Juhannuksena kuollaan kännissä ja hiljaa." Selkeästi jonkun puolankalaisen positiivarin mielen oikkuja.

Muista kuinka hiivimme / ylös vuokrahuoneeseen / Älä herätä mummoa / jätä kengät eteiseen

Kuva / Martta

Tähtilampun alla / siinä sängyn laidalla / kun me kerran suudeltiin / oi mä uskoin ihmeisiin

Lisää kuvateksti

Kuuntelimme viestejä / radio kohinasta/ ja koitimme siirtää pöytää / ajatuksen voimalla / kuuntelimme viestejä  / radio kohinasta

Minä muistin sinut nyt / niin monen vuoden jälkeen / käsivoiteesi tuoksun / kai tunsin jostain leijalleen / vai tapahtuiko kenties jotain / elämää suurempaa / muistitko kuinka leikimme/

/ Telepatiaa /

Ferrarin veroinen sivuprofiili

Ihan mieletöntä, eikös vaan!? Ilmat ovat olleet ihan käsittämättömän hienot koko viikon. Treenaaminen on taas maistunut pitkästä aikaa ja tuntuu, että sitä kulkee tuolla kylilläkin typerä virne naamallaan. Minulla kun on ongelmia skidisti tämän kasvojen hallinnan kanssa :D.

Tänään on vietetty kuulemma virallista hymy-päivää. Radiossa viisaammat niin ainakin sanoivat. Minun mielestäni hymy-päivä pitää olla joka päivä! Minulle on vielä treenit kesken tämän spontaanin hymyilyn suhteen, mutta harjoitus tehnee mestarin? Nämä veikeät kesäklopottimet Tarttossa nähdessäni kasvoni ja käsieni liikkeet olivat totaalisen hallitsemattomat. Tai ainakin spontaanit. Must have!

Näillä kun kurvailee tuolla kujilla, niin luulisi että vähintään siitä nousisi itselle hymy huulille. Ja minun liukkaat liikkeet tuntien, hymy nousenee myös kanssakulkijoiden kasvoille, lähinnä tragikoomisuudesta. :D
Testattavaksi jäänee, miten nopeasti näillä pääsee liikkeelle, kun joku yrittää hymyillä minulle. Jos enää uskaltaa yrittää. :D

Ferrarin veroinen sivuprofiili. Nämä on salettiin nopeet!

Kyllä aurinko paistaa huomenna entistäkin kirkkaammin ja vieläkin sinisemmältä taivaalta. Sillä onhan viikonpäivistä parhain PERJANTAI! :)

Ganttia mä metsästän

Viikonloppu meni aika rattoisissa merkeissä materiaalia tänne keräten ;). Kaikki huhtikuulle tekemäni lupaukset saivat viimeisen sinettinsä,  kun hulmusin tuolla tukka pitkällä menemään koko viikonlopun vaihtelevassa seurassa. Lupauksien kanssa oikein perse eellä puuhun, mutta menisin kyllä uudelleenkin! Elämästähän pitää naattia ;).

Pusero / Vila

Perjantaina repes levikset, kun kävin tsekaamassa paikallisella lubilla töttöröjonot livenä. Oli kyllä niin hauskaa, ettei pitkään aikaan! Lördagina treffasin vanhaa työkaveriani. Treenattiin yhdessä vatsalihaksia ja naurettiin vähän vuosia pankkiin hyvän ruuan ja sitten sen maagisen "yhden lomassa". :D

Toppi / Vero Moda

Lauantain kruunasi rakas ystäväni R tulollaan kaupunkiin. <3 Jos toinen kaipaa tuuletusta, niin kyllähän minä olen lähes aina valmiina auttamaan! Mitäpä sitä ei tekisi rakkaidensa puolesta ;).Gant-miehen metsästys alkoi heti alkuillasta, kun heitimme neuleet niskaan ja suuntasimme satamaan uuden ravintolapaatin avajaisiin. Lasilliset kannella auringon laskiessa pitäisi olla yhtä, kuin hyvä mahdollisuus metsästää Ganttia. Se, että jos bensa haisee jo Sibeliustalolta asti ja kaveri kävelee vastaan aurinkolasit NISKASSA ei vain sovi yhteen mun yhtälön ratkaisukyvyn kanssa.

EI. Paikalle ei siis todellakaan lipunut yhtäkään ganttia täydellisissä hiuksissa ja purjehduskuteissa. Kun ilma alkoi olla sen verran jäätävä, että juomat lähestulkoon hileilivät laseissa, oli pakko myöntyä sisälle. Sisällä ikkunasta bongasinkin tämän. Kaikella todennäköisyydellä ja maailman kaikkeuden paskimmalla tuurilla tämä, juurikin tämä keskimmäinen reppana Aarteen vieressä voisi olla tulevaisuuteni paatti. Jos miehen rakkaus on päästetty näin koreaan kondikseen, niin mikäs risuparta pitkätukka tuolta sisältä sitten lipuu naisensa noutamaan? Totally laughed my ass off!

Loppuilta meni pienillä kommelluksilla ihan mallikkaasti seuraavaan aamuun. Sen verran olen kuitenkin skarpannut tämän kasvojen hallinnan kanssa, että huomiselle on lauantain johdosta "iltapuuhaa". Jostain syystä tämä mister X haluaa vielä tavata, kai sillä on huumorintajua. Kysyttyään puhelinnumeroani ojensin hänelle muitta mutkitta käyntikorttini. "Missä vaiheessa susta tuli Teppo XXXXX?" Loppuun asti tyylikkäästi hoidettu keissi. Annoinkin hänelle erehdyksissäni todellakin jonkun Tepon kortin. TERVE!

Harmaahapsi hei!

Ihan kondikseen tätä meikämannen koneen raasua ei saatu, mutta väliaikainen näppis jeesaa sen verran että saan jotain aikaiseksi tällä. Niin kauan, kunnes keksin mitä seuraavaksi teen.

Viikonloppu meni ohi yhtä nopsaan kuin aina ennenkin. Perjantaina käväisin "tansseissa" ja lauantaina sitten aamusta suuntasin erään ystäväni käsittelyyn kampaamon penkkiin. Ajatuksena oli vain vaalentaa hieman latvoja, freesata vähän. Taitava ystäväni antoikin sitten palaa ihan omasta takaa ja peilistä kurkistikin parin tunnin jälkeen tällainen harmaahapsi.

Koko kuontalo raidoitettiin ensin todella kirkkaalla, jollain hieman tuhkaisella sävyllä. Pesupaikalla S lisäsi latvoihin tuon herkullisen tuhkan sävyn ja tadaa -mummolook oli valmis!

Hair/S      Pusero/Lindex

Pakko myöntää, että vaikka ihan tällaista en kyllä tarkoittanutkaan, niin olen tähän kyllä ihan supertyytyväinen!! :) Sopii hyvin mielestäni tuohon omaan juureeni ja varsinkin tähän uuteen pirtsakkaan puseroon -don't you think? ;) Tämä tuhkainen sävy tuskin pysyy kovinkaan pitkään, mutta hopeashampoolla sitä voitanee pitää yllä ja kirkastaa. Sittenhän siitä tulee ajan kanssa sellainen kuin alun alkaen tarkoitin.

Mitäs tykkäätte? :)

Amerikan kotka liitää?

Käväisin eilen kaupungilla hypistelemässä ihania kevät vaatteita. Mitä kaikkia ihania värejä ja kuoseja sieltä löytyikään! Tykkään tosin henkilökohtaisesti aika simppeleistä jutuista, malleista ja kuoseista. Marimekko-lapsena raidat on  siis aina TOSI POP. Löysin eilen uuden, aivan ihanan blogin. Tyylillinen sielunheimolainen singahti eilen verkkokalvoilleni, kun Kuinka purjehtijaksi tullaan -blogin  ihana Norppa kertoo haluavansa asua Gantin katalogissa. No niin minäkin!

Gant

Gant

Gant

No wonder! Kyllähän noissa katalogeissa asuisi jo ihan noiden vaateparsien vuoksi. Kyllä tälle mimmille, noiden uutuuksien kylkeen sopisi paremmin kuin hyvin myös tuollainen Gant-mies. Ruutu eli raita, ihan sama. Ei se oo niin nöpönuukaa. Kesäiset, vapaat Gant-miehet ilmoittautukaa! Jos naftaliinissa sattuisi vielä olemaan oma paatti (tarkoitan siis jotain muuta kuin lasikuituista soutuvenettä), niin saattaisin kotiuttaa helposti tuollaisen miehen vaikkapa ihan tositarkoituksella. Miten niin juhannussuunnitelmat vielä auki..? :D Eilen sovittamani rennon letkeä Gantin purjehdusmekko huutaa purkkareiden rinnalle vielä sen miehen ja paatin.

Back to reality.

Kyllähän näistä viime viikonlopun "cottagefashion" kuvista on aistittavissa sitä samaa Gant-fiilistä?

Amerikan kotka liitää, kiittää ja kuittaa.  

Täti Töttöröö

Ai että mä nautin! Tämä kaupunkiasuminen on niin mun juttu! :) Aurinko on paistanut on viime aikoina suorastaan laittoman paljon tässä kaupungissa, missä normaalisti vain tuulee ja sataa. Onko parempaa, kun lauantaiaaumuna saat herätä miten tykkäät, laittaa taikasaappaat jalkaan, saat talsia pitkin kaupungin katuja. Fiilistellä ihan vain sitä, että aurinko paistaa ja miten mukavaa on vain kävellä. Haet lähikahvilasta kahvin mukaan -juurikin siihen ihanaan pahviseen mukiin ja nautit aamukahvin lennosta, rauhaksiin. Pyrähdät lempi putiikkeihisi ja  vain nautit. Ai että mä niin nautin!

Tänään aamu alkoi tosin hieman eri kaavalla. B:n citycamp on startannut tällä viikolla, ja neiti nokkelaa yritetään totuttaa kaupunkiolosuhteisiin. Aurinko otti meidät kuitenkin hienosti vastaan aamulenkillä jo kahdeksan jälkeen aamulla. Päivällä kierrettiin vielä sataman kautta, ja fiilisteltiin minä fiilistelin, Bruna hökelsi aurinkoa ja ihmisiä. B vaikuttaa tyytyväiseltä, joten minäkin olen. :)

Pusero / Lindex / Holly White

Kaupungilla talsiessani kohtasin Täti Töttöröön. Tai siksi hänet ristin pienen keskustelumme jälkeen. Täti Töttöröö on pieni, hobitin mallinen nainen. Yhtä pitkä kuin leveä. Täti Töttöröö pitää liian pitkää gepardikuosista viittaa, ja maalaa kasvoihinsa liian tummalla kynällä Marilyn-kauneuspilkun. Ja Täti Töttöröö luuli bonganneensa julkkiksen minut nähtyää, härregyyd. Hänen mielestään muistutin salkkareiden Iidaa.  Tyttöä, joka sairastaa anoreksiaa. Ainoa ero oli, että poskeni ovat kuulemma kapeammat. (!?) Ja minä kun luulin, että ne näkyvät jo kohta jo takaapäin tällä karkin syönnillä. Lopputulemana tälle häkellyttävälle keskustelulle oli se, että tälle "Iidalle" tekisi hirrrweeen hyvää sellanen pieni "cheek job". Mikä näitä ihmisiä oikein vaivaa? :D

Hemmassa.

Lähestulkoon täydellinen päivä saa jatkoa. Ilta punaviiniä nautiskellen ystävien seurassa. Nam.
Kivaa iltaa för alla! :)

Lördag

Kah, olipas letkeä lauantai. Pitkästä aikaa. Perjantaiset iltatreenit ja sauna saivat tämän kaverin totaaliuupeloon, ja nukuin ihan huolella lauantai-aamuna. Puolilta päivin suuntasin kaupunkiin kahvittelemaan tyttöjen kanssa. Ihmetyttää, ettei tule vietettyä useammin tällaisia päiviä? Kahviloissa möllöttäminen on kuitenkin aika mukavaa puuhaa. :)

Paita / H&M

Matkasin bussilla täältä "landelta" kaupungille. Aika friikkiä huomata siinä bussissa istuessaan, että suupielet yltää lähestulkoon korvasta korvaan. Olo on jotenki hirveän kevyt ja onnellinen. Olen ollut takuulla huvittava näky :D. Kyllä tuo auringon möllykkä saa ihmeitä aikaan.

Vyö/ Kirpparilöyty

Illasta suuntasin sitten isolle kirkolle iltaa viettämään. Tänään onkin sitten ollut kokovartalo uubelopäivä. MUTTA, näitäkin pitää väliin olla! Mukavaa vain ottaa aikaa itselleen ja olla möllöttää. Ja katsoa ehkä ihan vähän sarjatulena Gossip Girliä ;). Kaikki tämähän on ollut mahdollista vain siten, että B on lomaillut melkein koko viikon mummulassa. Maanantai tulee taas samanlaisella rytinällä kuin joka viikko. Ensi viikolla voikin olla sitten vähän erilainen postaus. Nimittäin muuttopostaus.

Ensi viikkoon!
XOXO Gossip Girl

Öyhäkkää

Ymmärsitte varmaan heti otsikon luettuanne, mistä tänään kirjotellaan? :D Jos tätä sanaa alkaa ns. suomentamaan, koko sen merkitys karisee taivaan tuuliin. Ehkäpä tajuatte kuvat nähtyänne?

Eikö ookki öyhäkkä statement ? Kauan sitä kuulkaas etsittiin! Hypisteltiin timangeja, metalleja, niittejä. Mikään ei kolahtanut tarpeeksi. Tämä sopivasti karhakka pala kauneutta löytyi ulkomaan reissulta, aina  Forumin Cubuksesta asti.  Korussa on kangas-nahkanauha (onko sellaista edes olemassa..?) ja koru itsessään on muuten metallia, kai. Tai mitä lie. Mutta tyytyväinen täytyy olla! Sopii mielästäni niin arkeen kuin juhlaan. Juhliin antaa vähän tiettyä karheutta katu-uskottavuutta? ja arkeen ripauksen jotain muuta. :D Tänään ei adjektiivit sylkeydy suusta normitahtiin, joten jätän teille myös vähän tulkinnan varaa.

Myönnettäköön, onhan tässä vähän sellaista klaanimaisuutta. Kuin pihistetty intiaaniheimon viisaimman korukätköistä, mutta valitettavasti tämä koru ei kyllä ole kantanut sitä viisautta tähän pääkoppaan asti -ainakaan toistaiseksi. :D

Öyhäkkä, eikö vaan? ;)