sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Pakasta vejetty jumpperi, boom!


Tättärää! Täällä ollaan taas, ja kädet täynnä, syvällä sopassa. Pahvilaatikoita on taas pyöritelty tässä taloudessa. On pakattu ja sitten taas purettu. Astiat ja omat kuteet on kutakuinkin tuotu uuteen kotiin. Serkkuni, joka luuli tulleensa pohojosesta meille lomalle, joutuikin raasu oikein kunnon työleirille.

Miehen poissa ollessa tein pientä omakätistä inventaariota serkkuni avustuksella astiakaapin sisältöön. Mun mielestä tällainen oma-aloitteisuus on ihan sallittua, jos puntarissa on pahvilaatikollinen huumorimukeja. Yksi ehdottimista lemppareistani oli erinäisiä eritteitä tuottava pikku ukko valkoisella taustalla. Myös possujono muki sai kyydin parempaan paikkaan. Nimittäin muistojen ja aarteidein kehtoon, eli paikkaan jonne päivän alo ei pahemmin paista. Mielestäni noita voi fiilistellä jatkossa verkkokellarissa.


Työleirin tauoilla käväisimme kaupungilla pyörimässä ja pikku roposiamme tuhlaamassa. Itse en kovin kummoisia ostoksia tehnyt, mutta löysin tämän aivan ihanan jumpperin! En tajunnut edes ensin, että tätä komeutta koristaa gepardi/pantteri/mikä lie, ennen kuin sovituskopissa valo välähti tajunnassani.

Ensi viikolla uudet kuviot alkavat saada niitä uusia sävytteitä, kun uuden duunin perehdytys alkaa. Iik, pitäkää peukkuja. En edes yritä huijata teitä  -mua jännittää ihan törkeesti! ;)














3 kommenttia:

veera kirjoitti...

Työleiri se tosiaanki oli, mutta onneks oli hyvää ruokaa ja viiniä! :D

Marjou kirjoitti...

Hyvä ruoka ja viinihän ovat elämän perusedellytykset sisko hyvä ;)

A kirjoitti...

Apua, Marzou! Et kai vaan realisoinut ripulimukia??! Se on syrämellä valittu synttärilahja, se on hieno ja upea!