Vaahtis kuppikakut

Muutama viikko sitten kilisteliin ylioppilaiden ja muiden ammattiin valmistuneiden kunniaksi. Mekin pakkasimme laukkumme ja otimme siniset siivet kohti Kainuun kotikontuja, päämääränä serkkuni lakkiaiset.

Valmistelin juhliin alkumaljojen kaveriksi nämä super söpöt Jättivaahtis kuppikakut. Alunperin nämä pitivät tulla grillitikun tai raitapillien jatkeeksi, mutta suklaan kuivamiseen tarvittiin astioita, jotta nämä lähes sata pikku söpöläistä oltaisiin saatu kuiviksi.  Nyt jälkiviisaana tajusin, että olisihan ne tikut voitu jälkikäteenkin vaahtoihin tuikata, mutta nämä toimivat tällaisenaan vallan mainiosti. Ja kovasti ne saivatkin osakseen ihastusta, leveitä hymyjä ja messeviä suupieliä!

Edellisenä iltana valmistetut vaahtikset kuivuivat yön yli kuvun alla. Veikkaan, että juurikin tuo kupu ja ilma saivat aikaan tämän hulvattoman pantteriefektin, joka näkyykin suklaan pinnasta.

Sydämellisiä kuppikakkuja

Näillä kuppikakuilla juhlistimme tyttöjeniltaa muutama viikko takaperin kuohujuomaa samalla siemaillen. Vaikken mikään varsinainen pullantuoksuinen kotivaimo olekaan, onnistuin näillä yllättävän mallikkaasti näiden ollessa oikeasti ensimmäiset kuppikakkuni ikinä.

Jokaiseen kakkuun saa omanlaisensa maun lisäämällä erilaisia konvehteja. Jos joulusta on jollain ilveellä jäänyt konvehteja yli tarpeiden ja halujen, niin näihin pikku leivoksiin saa helposti yhden rasian tuhottua. Ja saa helposti kasan herkullisia, eri makuisia herkkuja tarjolle. Iisii ku osaa! ;)

Sweet Chili hedelmäsalaatti

Hääräilin tänään keittiössä normaalia tehokkaampaan tapaan. Olin aikeissa tehdä ihan sitä tavallista hedelmäsalaattia. Parin päivän takainen ruokailu eräässä intialaisessa mestassa jätti kuitenkin pienen aivopierun jälkeensä ja mieleeni jäi kytemään idea tästä salaatista.

Kuvia ei ole tekovaiheesta lainkaan, sillä kamera ei pysy nopeiden ajatusten tahdissa. Tajusin vasta salaatin ollessa valmis, että tämän voisi ehkä jakaa muillekin, ketkä kärsivät kaukokaipuusta. Nauttivat ruuasta, tulisesta ja makeasta.

Salaatti on erittäin helppo duunata, ja maku on aivan jotain älytöntä salaatin ollessa näinkin yksinkertaisella ajatuksella rakennettu. Itse käytin salaattiin hedelmiä, joita meillä oli jo entuudestaan kotona.

Kaiva kaappien kätköistä tai lisää ostoslistalle:

2 mandariinia

1 omena

2 persimonia

1 cantaloupemeloni

2-3 avokadoa, oman maun mukaan

pähkinäsekoitusta ("maustamattomia")

Fetajuustoa

Sweet Chili kastiketta

Vaativimmat osuudet tämän hienouden kasaamisessa ovat hedelmien kuoriminen ja pilkkominen. Kaikki siis kuoritaan, avokado kaivetaan kuoristaan ja pilkotaan sekin. Kaikki sekoitetaan keskenään isossa kulhossa, jotta hedelmät eivät murskaannu ja saavat ns. tilaa liikkua. Sekaan laitetaan oikein reilusti Sweet Chili kastiketta. Tämä ihan omien halujen mukaan. Kun kastiketta laittaa ihan reilulla kädellä myös maku on vahvempi makean ja tulisen kanssa.

Kaada sekoitettu setti tarjoilukulkoihin. Päälle sirotellaan pähkinät (myös erilaiset salaattisiemenet toimivat varmasti yhtä hyvin) ja murennetaan omien halujen mukaan fetajuustoa. Tuo fetajuustokaan ei kerennyt ikuistettavaksi kameraan, mutta sopi tähän ihan täydellisesti.

Omnomomnom!

Tämä sopii loistavasti ihan tällaisenaan vaikkapa kevyeksi lounaaksi, pienempänä annoksena alkupaloiksi, välipalaksi tai sitten ihan rehellisesti iltapalaksi niin kuin se tässä tapauksessa meillä meni. En usko, että valkkari tähän kylkeen (miksei jokin kuiva kuohuvankin) olisi ollenkaan hullumpi ajatus. Tästä viikonloppuun lisää herkkuja! :)

Muistakaa arvonta, huomenna lähtee Lexingtonit uuteen kotiin!! :)

Ihanaa perjantaita. :)

Herrrkulliset avokado-lohirullat

Pakko jakaa teillekin tämä huikea ohje. Avokado-lohi yhdistelmä ei voi pettää mikäli niistä sattuu pitämään, eikä se pettänyt tälläkään kertaa. Näprärsin ihan omin pikku sormin nämä rullat kasaan, jotka onnistuivat yllättävän hienosti. Mies sai mieluista syötävää ja kurkun kostuketta, kun palasi pitkän työpäivän jälkeen kotiin lauantai-iltaa viettämään.

Shopping list

kylmäsavulohi siivuja

1 avokado

1 lime

piparjuurituorejuustoa (tai maustamatonta tuorejuustoa + piparjuuritahnaa)

tilkka valkoviiniä (jota mahdollisesti tarjoilet rullien kanssa -ei välttämätön)

suolaa

pippuria

riisipaperia

1. Valmis piparjuurituorejuusto on aikamoista tönkköä. Sekoita mukaan puolikkaan limen mehu, tai halutessa vaikka kokonaisen limen mehu. Tuorejuusto maustetaan suolalla ja pippurilla oman maun mukaan. Itse sekoitin massaan vielä pienen lorauksen valkoviiniä, jota nautittiin myös näiden valmiiden rullien ohella. En sitten tiedä liekkö etiketin mukaista, mutta meillä nyt harvemmin niitä noudatetaankaan. Ainakin viinin tulisi sopia ruokaan, kun sitä kerta jo löytyy sieltä -right?? :D
Maista!

2. Halkaise avokado kahtia, poista kivi ja koverra hedelmä osa ulos kuoresta. Leikkaa avokadon puolikkaat pitkittäissuunnassa ohuiksi viipaleiksi. Ohuemmat suikaleet toimivat paremmin, kun setin käärii rullalle. Itsehän testasin molemmat, ohukaiset ja paksukaiset. Voitte uskoa miten kävi kun paksuja pökkelöitä pyöritellään ohueen riisipaperiin. Menee lörinäksi.

3. Käsittele riisipaperi kerrallaan. Helpointa on ottaa yksi paperi molemmille kämmenille ja pitää paperia kämmenien päällä kädenlämpöisen juoksevan veden alla niin kauan, että riisipaperi löystyy. Ole varovainen! Tämä voi olla aluksi aika vaikea käsiteltävä. Riisipaperi muuttuu vedessä löysäksi, elmukelmun tyyliseksi matskuksi ja on siten melkoisen helppo menemään ruttuun, rullalle ja rikki. Been there, done that.

4. Levitä pehmyt riisipaperi kämmenien alta esimerkiksi muoviselle leikkuulaudalle. Aseta riisipaperin päälle kylmäsavulohi lettuja. En tiedä miksi noita siivuja virallisesti sanotaan. :D Suikaleet kuulostaa ohuilta kanasiivuilta..
Anyway, lohen päälle levitetään maustettu piparjuurijuustomassa sekä avokado viipaleet.

5. Taita valmiin setin  molemmat sivut sekä päät yhden taitoksen verran sisään, jotta koko helahoito ei valu ympäriinsä, kun rullaat lopulta koko komeuden.

6. Tadaa! Tältä näyttää valmis rulla.  Rullien voi antaa vähän aikaa jähmettyä jääkaapissa. Leikkaa muutaman sentin paksuisiksi paloiksi -todella terävällä veitsellä! Tulee vähän nätimpää jälkeä kun tuota heiveröistä rullaa ei tarvitse sahata koko sielunsa kyllyydestä. Pysyy täytteetkin sisällä -siellä missä niiden kuuluu ollakin.

Nautitaan hyvässä seurassa, hyvällä mielellä sekä tilkalla pullolla valkoviiniä -miksei toki kuohuvallakin! ;)


Idea ja alkuperäinen resepti löytyy osoitteesta http://www.hibbyaloha.de/2013/11/food-friday-avocado-rollchen.html. Omiin makunystyröihini olen hieman muokannut tätä alkuperäistä reseptiä.

Nautinnollisia herkkuhetkiä rakkaidenne seurassa! :)

Ps. Muistakaa *arvonta*! :)

No nyt sitä lämpöö

Terveiset täältä sateisesta ja aikas harmaasta Maarianhaminasta. Jotenkin aina ajattelin Ahvenanmaan vihreyden ja vehreyden tyyssijaksi. Toki osansa on varmasti tällä vuoden ajallakin. Vettä tulee vaakatasossa, tuulesta ja tästä värikylläisyydestä puhuttamattakaan. Kyllä, nyt on niin marraskuu.

Toisaalta näissä keleissäkin on puolensa. Niitä iltoja varten, kun kerrostalo kämppä viritellään trooppista ilmastoa vastaavaksi saunaosastoksi Ikean pikkutuikuilla
, kurkkuun on mukava kulauttaa vielä jotain mukavaa juomaa tuomaan sitä lämpöö sisuksiinkin.

Nyt kun joulu ja valtavat suklaamassat on saatu ruokakauppoihin, on valikoimiin myös tullut erilaisia joulujuomia. Täällä törmäsin näihin ruotsalaisen valmistajan maustettuihin glögeihin. Löytyy ihan perusmakua, mustikka&puolukkaa, hillaa sekä sitten tätä minun koriini eksynyttä suklaa chili-glögiä. Suklaa-chili yhdistelmästä kyllä pidän, mutta mielenkiinnolla jään odottamaan sitä hetkeä, kun pääsen kulauttamaan kurkusta alas tuota makuyhdistelmää glögin muodossa. Todennäköisesti odotettavissa on joko toppi tai floppi.

Kai täältä voi lähettää koti-Suomeen lämpöisiä terkkuja, kun näin kaukana kaukomailla kuitenkin ollaan? Onhan Ahvenanmaa kuitenkin itsenäinen ja kyllä täälläkin joutuu lontoota puhumaan. Myös jopa svenskaa!
Vi ses och hörs sitten paremmalla taimilla. :)

Mangomaniasta persimoneihin

Saanen esitellä uuden intohimoni -persimonit! Nämä makeat möllykät testasin hiukan ylikypsinä viime viikolla. Maultaan nämä ylikäyneet yksilöt muistuttivat lähinnä papayaa. Tänään näin kaupassa niin terveitä yksilöitä, että oli ihan pakko antaa uusi mahdollisuus. Ja kuulkaas kerron, että kannatti! Persimonit saapuvat Suomeen Epsanjasta.

Kuva

Täydellisen kypsän ja sopivan makean yksilön löytää käyttämällä silmiää ja tuntoaistejaan. TÄydellisen yksilön pinta on sileä, kuori on napakka, mutta kokonaisuudessaan hedelmän pehmeys on oltava luokkaa "kypsä mango" eikä porkkana. Raa'alla persomonilla saa vaikka vesilnnun hengiltä. Vielä ei ole selvinnyt, että riittää syömiseen pelkkä peseminen, mutta kuori on ollut sopivan napakka, joten olen kuorinut hedelmät.

Kuva

Tämä kaveri on ollut todennäköisesti jonkin geenimanipulaatiomutaation kohde. Tai voihan luomussakin olla voimaa. ;)

Luomusta aasinsiltana aiheeseen THE NAKED TRUTH. Mielettömän tärkeään ja jaloon tekoon ovat monet blogisisaret taipuneet männä viikoilla. Mielestäni on upeaa, että useat sadat nuoret naiset ovat tarttuneet tähän haasteeseen ja näpäyttäneet ihmisiä, joiden kauneusihanteet ovat rakentuneet nykyajan keinotekoisesti rakennettujen ihanteiden ympärille.  Kun riisutaan ne ripset, kynnet, hiukset ja muut naamarit, niin mitä monestakaan jää enää jäljelle? Niin mielettömän upeita ja kauniita naisia on tarttunut tähän haasteeseen!  Itsehän en ole naamatauluani täällä vielä toistaiseksi vilauttanut. Mutta jos se päivä joskus koittaa, lupaan startata sen tämän kamppanjan tiimoilta.  Vaviskaa photoshopit, barbit ja kenit -kohta on netti täynnä luonnonkauniita naisia ja miehiä!

Viikon kruunaus

Ah, työviikko takana. Aikaa vähän hölläillä. Yeah right. Laitettiin heti tuulemaan perjantaina klo 17.00. Siivottiin monta tuntia, että olisi joulun odottaminen vähän miellyttävämpää. Ja tulipas puhdasta.

Siivouksen päätteeksi oli jo kaavailtu pientä tsemmpipalkintoa. Mikäs sen parempi palkinto kuin hyvä ruoka ja viini?

Serranon kinkkua cantaloupemeloneilla, nam nam. Kaupasta tarttui matkaan myös uusi tuttavuus, persimon. Aikaisempaa kokemusta ei tästä eksoottisesta hedelmästä ollut, enkä siis todellakaan tiedä miten tätä tulisi oikeaoppisesti syödä. Pesin kuoren ja KUORIN sen. :D En tiedä oliko se yhtä välttämätöntä kuin olisi kuorinut mustikkaa, mutta tulipahan ns. luomuna "ineen".

Ruokatrippiä jatkettiin sitten kirjolohisalaatilla maalaisbrie juustolla. Kaikki tämä huuhdottiin alas italialaisella Trifula punkulla. Meiltä löytyy kotoa pullon etiketistäkin tuttu tryffelikoira ja pakkohan tätä oli testata. Maultaan aika mukava, muttei kovin vahva.

Olen jatkanut tätä äitini jakamaa elämäviisautta ruokakulttuurissa myös Brunalle, pienin muutoksin tosin. Kaikkea voi maistella niin kauan kuin se ei ole suklaata, viinirypäleitä tai purkkaa. Brunastakin löytynee eräänlainen kulinaristi. Kaikkea ei sentään hänenkään rautamassu sulata..

Syyllinen palasi rikospaikalle.

Ihan kuin pieni lapsi. Kasvikset jää lautaselle, mutta herkut uppoaa nakkeineen ja jäätelöineen koskatahansa. Ilmeestä päätellen "olen syytön".

Tänään on ollut täydellinen lazy lauantai. Huomenna taas duuniin, mutta sitä ennen otan pienen annostuksen Vain elämää-sarjasta, joka on kaiketi Suomen tv-historian paras ohjelma sitten valovuosiin! Muksaa viikonloppua. :)

Tiramisusta misuksi?

Screw you sofa and lazy asses! Tämä persuus sai eilen pienimuotoisen sysäyksen, sanotaampa sitä vaikka inspiraatioksi.

Inspiraatio nimeltä tiramisu.

Eilen illastimme piskuisella työtiimillämme aivan ihanassa pienessä italialaisessa ravintolassa. Tuhdin ja ah- niin maukkaan pasta-annoksen päätteeksi tein jotain todella odottamatonta. Tilasin jälkkäriä. Tiramisua. Minä, joka en koskaan tilaa jälkiruokaa. Se johtunee äidin antamista muutamista viisaista elämän nuorista. Äiti opetti aina, että lautasta ei saa palauttaa tyhjänä. Seuraa se, että ettei jaksa enää syödä viikkoon mitään. Ja se toinen, monastikkin tuhoon ja turmaan minut ajanut neuvo oli maistaa kaikkea, edes vähän. Eilen sattui sitten niin, että ne kaikki kaksi aivosoluani törmäsivät toisiinsa ja nämä viisaudet sekoittivat pääni. Mikä infernaalinen ähky tästä seurasikaan! Heräsin keskellä yötä panikoimaan, että joko on aamu ja kaurapuuron keittoaika.

Tänään eilistä viisaampana ja myös töistä inspiroituneena päätin, että tämä laiska laaman takamus on aika saada liikkeelle. Ja lähtihän se! Kymmenen s*akelin kilometria tuntiin !! Mikä fiilis. Tästä on tehtävä tapa.

Brunis näyttää mallia viime keväältä.

Täällä kovasti koitetaan siis päästä "joulukuntoon". Miten siellä kalpean ruudun toisella puolen? :) Huomennahan se taas koittaa, PERJANTAI !!