Sweet Chili hedelmäsalaatti

Hääräilin tänään keittiössä normaalia tehokkaampaan tapaan. Olin aikeissa tehdä ihan sitä tavallista hedelmäsalaattia. Parin päivän takainen ruokailu eräässä intialaisessa mestassa jätti kuitenkin pienen aivopierun jälkeensä ja mieleeni jäi kytemään idea tästä salaatista.

Kuvia ei ole tekovaiheesta lainkaan, sillä kamera ei pysy nopeiden ajatusten tahdissa. Tajusin vasta salaatin ollessa valmis, että tämän voisi ehkä jakaa muillekin, ketkä kärsivät kaukokaipuusta. Nauttivat ruuasta, tulisesta ja makeasta.

Salaatti on erittäin helppo duunata, ja maku on aivan jotain älytöntä salaatin ollessa näinkin yksinkertaisella ajatuksella rakennettu. Itse käytin salaattiin hedelmiä, joita meillä oli jo entuudestaan kotona.

Kaiva kaappien kätköistä tai lisää ostoslistalle:

2 mandariinia

1 omena

2 persimonia

1 cantaloupemeloni

2-3 avokadoa, oman maun mukaan

pähkinäsekoitusta ("maustamattomia")

Fetajuustoa

Sweet Chili kastiketta

Vaativimmat osuudet tämän hienouden kasaamisessa ovat hedelmien kuoriminen ja pilkkominen. Kaikki siis kuoritaan, avokado kaivetaan kuoristaan ja pilkotaan sekin. Kaikki sekoitetaan keskenään isossa kulhossa, jotta hedelmät eivät murskaannu ja saavat ns. tilaa liikkua. Sekaan laitetaan oikein reilusti Sweet Chili kastiketta. Tämä ihan omien halujen mukaan. Kun kastiketta laittaa ihan reilulla kädellä myös maku on vahvempi makean ja tulisen kanssa.

Kaada sekoitettu setti tarjoilukulkoihin. Päälle sirotellaan pähkinät (myös erilaiset salaattisiemenet toimivat varmasti yhtä hyvin) ja murennetaan omien halujen mukaan fetajuustoa. Tuo fetajuustokaan ei kerennyt ikuistettavaksi kameraan, mutta sopi tähän ihan täydellisesti.

Omnomomnom!

Tämä sopii loistavasti ihan tällaisenaan vaikkapa kevyeksi lounaaksi, pienempänä annoksena alkupaloiksi, välipalaksi tai sitten ihan rehellisesti iltapalaksi niin kuin se tässä tapauksessa meillä meni. En usko, että valkkari tähän kylkeen (miksei jokin kuiva kuohuvankin) olisi ollenkaan hullumpi ajatus. Tästä viikonloppuun lisää herkkuja! :)

Muistakaa arvonta, huomenna lähtee Lexingtonit uuteen kotiin!! :)

Ihanaa perjantaita. :)

Herrrkulliset avokado-lohirullat

Pakko jakaa teillekin tämä huikea ohje. Avokado-lohi yhdistelmä ei voi pettää mikäli niistä sattuu pitämään, eikä se pettänyt tälläkään kertaa. Näprärsin ihan omin pikku sormin nämä rullat kasaan, jotka onnistuivat yllättävän hienosti. Mies sai mieluista syötävää ja kurkun kostuketta, kun palasi pitkän työpäivän jälkeen kotiin lauantai-iltaa viettämään.

Shopping list

kylmäsavulohi siivuja

1 avokado

1 lime

piparjuurituorejuustoa (tai maustamatonta tuorejuustoa + piparjuuritahnaa)

tilkka valkoviiniä (jota mahdollisesti tarjoilet rullien kanssa -ei välttämätön)

suolaa

pippuria

riisipaperia

1. Valmis piparjuurituorejuusto on aikamoista tönkköä. Sekoita mukaan puolikkaan limen mehu, tai halutessa vaikka kokonaisen limen mehu. Tuorejuusto maustetaan suolalla ja pippurilla oman maun mukaan. Itse sekoitin massaan vielä pienen lorauksen valkoviiniä, jota nautittiin myös näiden valmiiden rullien ohella. En sitten tiedä liekkö etiketin mukaista, mutta meillä nyt harvemmin niitä noudatetaankaan. Ainakin viinin tulisi sopia ruokaan, kun sitä kerta jo löytyy sieltä -right?? :D
Maista!

2. Halkaise avokado kahtia, poista kivi ja koverra hedelmä osa ulos kuoresta. Leikkaa avokadon puolikkaat pitkittäissuunnassa ohuiksi viipaleiksi. Ohuemmat suikaleet toimivat paremmin, kun setin käärii rullalle. Itsehän testasin molemmat, ohukaiset ja paksukaiset. Voitte uskoa miten kävi kun paksuja pökkelöitä pyöritellään ohueen riisipaperiin. Menee lörinäksi.

3. Käsittele riisipaperi kerrallaan. Helpointa on ottaa yksi paperi molemmille kämmenille ja pitää paperia kämmenien päällä kädenlämpöisen juoksevan veden alla niin kauan, että riisipaperi löystyy. Ole varovainen! Tämä voi olla aluksi aika vaikea käsiteltävä. Riisipaperi muuttuu vedessä löysäksi, elmukelmun tyyliseksi matskuksi ja on siten melkoisen helppo menemään ruttuun, rullalle ja rikki. Been there, done that.

4. Levitä pehmyt riisipaperi kämmenien alta esimerkiksi muoviselle leikkuulaudalle. Aseta riisipaperin päälle kylmäsavulohi lettuja. En tiedä miksi noita siivuja virallisesti sanotaan. :D Suikaleet kuulostaa ohuilta kanasiivuilta..
Anyway, lohen päälle levitetään maustettu piparjuurijuustomassa sekä avokado viipaleet.

5. Taita valmiin setin  molemmat sivut sekä päät yhden taitoksen verran sisään, jotta koko helahoito ei valu ympäriinsä, kun rullaat lopulta koko komeuden.

6. Tadaa! Tältä näyttää valmis rulla.  Rullien voi antaa vähän aikaa jähmettyä jääkaapissa. Leikkaa muutaman sentin paksuisiksi paloiksi -todella terävällä veitsellä! Tulee vähän nätimpää jälkeä kun tuota heiveröistä rullaa ei tarvitse sahata koko sielunsa kyllyydestä. Pysyy täytteetkin sisällä -siellä missä niiden kuuluu ollakin.

Nautitaan hyvässä seurassa, hyvällä mielellä sekä tilkalla pullolla valkoviiniä -miksei toki kuohuvallakin! ;)


Idea ja alkuperäinen resepti löytyy osoitteesta http://www.hibbyaloha.de/2013/11/food-friday-avocado-rollchen.html. Omiin makunystyröihini olen hieman muokannut tätä alkuperäistä reseptiä.

Nautinnollisia herkkuhetkiä rakkaidenne seurassa! :)

Ps. Muistakaa *arvonta*! :)

Pastaperjantai

Jibii, perjantai! Ei ole kyllä perjantaifiiliksen voittanutta.
Tässä perjantai-iltaan herkkua. On kuulkaas herkkua isolla hoolla ja päräyttävällä ärrällä.

Lorauta keitetyn tuorepastan sekaan luomuoliviiöljyä. Itse maustoin pastan valkosipulijauheella ja italiasta ostetulla spaghettimausteseoksella. Erilaiset yrtit, kuten basilika, oregano sekä chili ja pippuri korvaavat vallan mainostin tuon sekoituksen.

Viime aikoina olen jotenkin viehtynyt enemmän kasvisvaihtoehdoista, joten lihaa tämä pasta ei sisällä lainkaan. Sekaan pilkotaan öljyssä olleet aurinkokuivatut tomaatit, fetajuustoa ja oliiveja. Tarkoitus oli lisätä tähän myös avokadoa, mutta minun kokkaustyylini on sen verran hektinen ettei siinä kerkeä aina oikein ajatella loppuun asti. Lisäsin avokadoa omaan annokseeni kuvien ottamisen jälkeen, ja sekin sopii tähän mainiosti.

Bon Appétit!

Syysillan herkkuja

Olen tästä jo paasannut useampaan otteeseen täälläkin miten loistavaa on, kun syksyn vihdoin saapuu kuuman kesän jälkeen. Jalkaan saa sujauttaa uudet saappaat ja kaulaan kääräistä uuden vai vanhan lempparihuivin.

Kun kelit ulkosalla alkavat olla kaikkea muuta kuin mukavat, on sisällä ihan huisia naatiskella kaikkia ihania herkkuja. Sunnuntaina leipastut porkkanasämpylät saivat kyytipojaksi tätä ihanaa suklaakaakaota, jossa on ripaus chiliä mukana. Täydellistä!

Chili tämän tumman suklaan kaverina lämmittää juurikin sopivasti, enkä usko että herkimmiltäkään tämä herkku jää juomatta. Sitä paitsi, kaakaopitoisuus tässä lusikassa on 60%, joten tämähän on pelkästään melkeimpä terveellistä. Ja kun sämpylöissäkin on porkkanaa, on varmaankin päivän mallilautanen hyvässä balansessa? ;)

Kupposeen lorautetaan sopiva määrä maitoa. Suklaalusikka upotetaan höyryävän kuumaan maitoon ja sekoitellaan. Namnam!

Porkkanasämpylöistä tulee aina mieleen ihania ja lämpimiä muistoja. Opiskeluaikoinani asuin syksyn verran yhdessä yhden rakkaan ystäväni kanssa. Ihmisinä olimme ja olemme edelleen kuin yö ja päivä. Minä olin muka se pedantimpi ja ystäväni hallitun kaaoksen mestari <3. Silti kommuunimme toimi aivan loistavasti ja se oli ehdottomasti yksi elämäni parhaimmista ja hauskoimmista syksyistä. Laadimme kotiimme selkeät säännöt, kultaiset säännöt. Tämä lista sai paikan kotimme kunniapaikalta, jääkaapin ovesta. Nämä selkeät säännöt laadittiin ei niin selkeissä tunnelmissa mökillämme pienoisessa seitinohuessa. Muisti sumeni, mutta säännöt kerettiin ikuistaa mustaa valkoiselle. Ja kertaakaan näistä säännöistä ei poikettu.

Lämpöä ja kodikkuutta Tehdaskadun torpasta ei puuttunut, sillä me pidettiin keittiössä valot ja uuni lämpimänä! Porkkanasämpylöitä sämpylöiden perään. Kehitimme myös muita sämpylävariaatioita ja niitä sitten onnessamme mussutimme illasta aamuun. Niistä tuli jotenkin meidän juttu. Lämmöllä eilen hymyssä suin mussutin näitä sämpylöitä ja muistelin muutaman vuoden takaisia aikoja. :)

Sack your personal trainer

Sunnuntaina päätimme hiukan herkutella. Kevyt ylilyönti jälleen kerran. Kun aamiaiseksi vedät kuvun alle munakasta, lettuja ja croissantteja muiden herkkujen ohella, täytyy pitää muutaman tunnin leposetti ähkykuolemaa vältelläkseen.

Herkuton, viinitön ja urheilun täyttämä 1,5 viikkoa ennen lemmenlomaa ei taida pitää sisällään lettuja ja suklaasiirappia? Perse eellä puuhun taas perinteisesti, mutta mitäpä se hyvejää. Siis se niuhottaminen. Pidetään love handelit kuosissa. Mistä sitä sitten saa enää kiinni, jos niistäkin pitää luopua.

Tällä viikolla sukitaankin sitten menemään astetta isommalla vaihteella niin, että lenkkitossut sutii tyhjää. Loma loma loma -we are so coming!!

Kahelin kootut kohellukset

Kuinka loistava viikonloppu onkaan takana! Univelkaa tulee kyllä kerrytettyä hyvin huolella, mutta ei se midii jos on ollut kivaa. Lauantaina heräsin liian aikaisin auringon valon tunkeutuessa lähes väkipakolla silmäluomieni alle ja rullasi ne ylös. Silmät auki saatuani muutaman millimetrin etäisyydellä möllötti auringon lisäksi myös B. Aina yhtä mukavaa herätä tuijotukseen. Aamulenkin kautta aamiaiselle. Ai ai. :)

Lähikaupassa oli ihanan hiljaista aamun ensimmäisinä tunteina. Menin ihan totaalihurmokseen auringosta ja siitä, että kauppaan astuttuani aika tuntui kerta kaikkiaan pysähtyneen. Latasin koriin hetken mielijohteesta kaikkea. Mansikoita, croissantteja, hilloa, lettuvermeitä yms yms.

Näistä ruokaövereistä toivuttuani raahasin luuni rautatieasemalle. Tai eihän se mitään raahausta ollut, kun liitelin ja pompin lähestulkoon innosta! Olin suuntaamassa illan viettoon isolle kirkolle parin ystävän luo. Viiniä, tyttöjä ja Haloo Helsinkiä!

Kun on kyse kahelista kuten minä, voi matkalla sattua kaikenlaista. Ihan kuulkaas vaikka kauppareissulla. 
Voin kertoa, että pitäkääs naiset huolta paitojenne napeista liikkuessanne tuolla miljoonamassan seassa. Yksi lempparipaidoistani teki minulle totaaliset oharit yhdessä keskustan Alkoista. Skarppina  ja hyväntuulisena jonotin ostosteni kanssa jonossa ja siirryin maksamaan vuorollani ostoksiani. Kauluspaitani nappi oli "vähän huilinut", ankkuri irronut satamasta.. Vai miten sen nyt nätisti sanoisi, että siinä kassalla jonotat paidan nappi auki, ketunnokat tiskillä morjestaen ja tarjoat vielä kaiken hyvän lisäksi myymäläpäällikölle henkkarisi!?  Nice to meet you too. Nättiä huomata tämä kaikki vasta sitten kun kävelet kaupasta ulos, ja silmät tippuvat lattialle kun peilaat vahingossa itseäsi seuraavan putiikin ikkunasta.

Pusero / H&M   Farkut / Lewis

Nauruterapialla tästä episodista selvittiin hyvinkin nopeasti. Olen huomannut tässä ajan saatossa, että kun oppii nauramaan itselleen, selviää tästä elämästä paljon vähemmällä. Tai ainakin minä, koska näitä erinäisiä sattumia tuntuu tapahtuvan allekirjoittaneelle useammin kuin normaalille keskiverto ihmiselle.

Pahoittelut tästä silmämunia räjäyttävästä kuvan laadusta. Marssin ystäväni vaatekaapille ja sovitin tätä paitaa. Täyttä rakkautta ensi silmäyksellä! Tämän on juuri sellainen, mitä en IKINÄ koskaan ostaisi itse kaupasta, saatikka sovittaisi! Ja tämä sopi kuin hanska. Olin niin fiiliksissä loppuillan, etten enää edes muitanut tarkastaa tämän paidan napituksia illankähmässä. Keikka oli kerrassaan loistava ja Elli niin ihana! Suosittelen kyllä tätäkin bändiä erittäin lämpimästä tsekkaamaan livenä. :)


Kivaa viikkoa kaikille! :) Näppäillään taas kun kaheli koheltaa pikkuisen lisää.

PS. Olin huomaavinani, että kannelle on astunut uusia lukijoita. Tervetuloa kyytiin, toivottavasti viihdytte tällä reissulla pitkään!! :)

Iltasta

Päivä on ollut kokonaisuudessaan auringon ja toiminnan täyteinen. Illasta alkoi massu kaivata jo murua rinnan alle. Tässäpä teille vinkki femmaa kevyttä iltasta varten.

Kaupassa lataan yleensä tavaraa koriin summan mutikassa, ja köökissä sitten sovellan sen minkä kerkeän. Vähän niin kuin tänäänkin.

Salaattipedille päätyivät tänään paistettu kirjolohi, mozzarella-pallerot, pähkinä ja kumppanit ja yksinäinen päärynä. Voi pojat, että maistui! Kruunuksi vielä ripaus suolaa ja rouskaus pippuria, namnam.

Huomenna keulitaan sitten Ikeaan. Katsotaas saadaanko tämän meidän pikku purkin lookia hiukan vähemmän DIY-tyyliseksi. Siis jos pahvilaatikot kalusteina lasketaan enää DIY-kaman piiriin.

Toivottasti teidänkin lauantai meni  yhtä lupsakasti! :)

Itku pitkästä ilosta?

Eilen suupieliä venyttivät monet mukavat asiat ja uutiset. Ja tänään kävi samoin -how nice is that? ;) Pienoisena realistina en malta olla kuitenkaan ihmettelemättä, että milloin tämä mukavuus loppuu ja tullaan taas rytinällä alas -perinteisesti perse eellä puuhun. :D Ihan tätä pohjoisen perusmentaliteettia, pessimisti ei pety.

Itsepäisyys ja päättäväisyys taitavat omalla tavallaan kuulua niiden minua parhaiten kuvaavien adjektiivien joukkoon. Tässä taannoin esittelin teille nämä ensikertalaiset, armaat yritykseni joulukonvehdeista. Näistä kaunokeista sisuuntuneena päätin, että uhmataan vähän lisää jumalia. Annetaan uusi yritys. Pitänee myöntää, ett ä aikaisemmat -lahjaksi tarkoitetut yksilöt löysivät tiensä jo parempiin suihin ja lahjalaatikot kolisivat tyhjyyttään..Joten..

Lähtötilanne on sama. Paljaat kuulapäät valmiina suklaakylpyyn.

Saanen esitellä uusimman taidonnäytteeni: daim koristellut geishakuulat! :)

Makiaa keksiviikkoa för alla!

PS. Viisi yötä jouluun! <3

Muutaman Uups!in kääretorttu

Ei, Leipuri Hiiva eikä kukaan muukaan sokeritohtori asu täällä. Silloin tällöin päässä naksahtaa ja haluttaa leipoa. Valitettavasti :D. Sanotaanko näin, että luovuus on se sana jolla lähtisin näin kärkeen kuvailemaan näitä luomuksiani. Olen äärimmäisen huono lukemaan ohjeita. Joo, onhan ne aina esillä, mutta kuka nyt niitä ehtii lukemaan? En ainakaan minä. Näpertäminen marsipaanista on sitten se vihoviimonen juttu, mistä minut saisi kiinni, never.

Näistä mun sattumuksista luomuksista olen joskus jopa huvikseni miettinyt pelkän blogin tai jopa kirjan kirjoittamista. Olisipahan vaihtoehtoja näille viiden michelin tähden kokkikirjoihin. Sen verran surkeitä niistä on tullut. :D Pakko myöntää, että pientä kehitystä on ehkä tapahtunut tässä vuosien kähmeessä. Tässä viimeisin MARJAPIIRAKKA pari kesää sitten:

Huomannet varmaan yhden yksinäisen mustikan, joka yrittää löytää tiensä pohjalta pinnalle?

Jotenkin siinä kävi niin, että pohja pääsi pinnalle ja päälliset pohjalle. Mitä tapahtui!? :D

Tänään oli taas sellainen päivä, että teki mieli uhmata vähän jumalia ja kokeilla leipoa jotain herkkua. Kääretorttua. Tällä historialla siitä tuli sitten nimeltään Muutaman Uups!in kääretorttu.