Sweet Chili hedelmäsalaatti

Hääräilin tänään keittiössä normaalia tehokkaampaan tapaan. Olin aikeissa tehdä ihan sitä tavallista hedelmäsalaattia. Parin päivän takainen ruokailu eräässä intialaisessa mestassa jätti kuitenkin pienen aivopierun jälkeensä ja mieleeni jäi kytemään idea tästä salaatista.

Kuvia ei ole tekovaiheesta lainkaan, sillä kamera ei pysy nopeiden ajatusten tahdissa. Tajusin vasta salaatin ollessa valmis, että tämän voisi ehkä jakaa muillekin, ketkä kärsivät kaukokaipuusta. Nauttivat ruuasta, tulisesta ja makeasta.

Salaatti on erittäin helppo duunata, ja maku on aivan jotain älytöntä salaatin ollessa näinkin yksinkertaisella ajatuksella rakennettu. Itse käytin salaattiin hedelmiä, joita meillä oli jo entuudestaan kotona.

Kaiva kaappien kätköistä tai lisää ostoslistalle:

2 mandariinia

1 omena

2 persimonia

1 cantaloupemeloni

2-3 avokadoa, oman maun mukaan

pähkinäsekoitusta ("maustamattomia")

Fetajuustoa

Sweet Chili kastiketta

Vaativimmat osuudet tämän hienouden kasaamisessa ovat hedelmien kuoriminen ja pilkkominen. Kaikki siis kuoritaan, avokado kaivetaan kuoristaan ja pilkotaan sekin. Kaikki sekoitetaan keskenään isossa kulhossa, jotta hedelmät eivät murskaannu ja saavat ns. tilaa liikkua. Sekaan laitetaan oikein reilusti Sweet Chili kastiketta. Tämä ihan omien halujen mukaan. Kun kastiketta laittaa ihan reilulla kädellä myös maku on vahvempi makean ja tulisen kanssa.

Kaada sekoitettu setti tarjoilukulkoihin. Päälle sirotellaan pähkinät (myös erilaiset salaattisiemenet toimivat varmasti yhtä hyvin) ja murennetaan omien halujen mukaan fetajuustoa. Tuo fetajuustokaan ei kerennyt ikuistettavaksi kameraan, mutta sopi tähän ihan täydellisesti.

Omnomomnom!

Tämä sopii loistavasti ihan tällaisenaan vaikkapa kevyeksi lounaaksi, pienempänä annoksena alkupaloiksi, välipalaksi tai sitten ihan rehellisesti iltapalaksi niin kuin se tässä tapauksessa meillä meni. En usko, että valkkari tähän kylkeen (miksei jokin kuiva kuohuvankin) olisi ollenkaan hullumpi ajatus. Tästä viikonloppuun lisää herkkuja! :)

Muistakaa arvonta, huomenna lähtee Lexingtonit uuteen kotiin!! :)

Ihanaa perjantaita. :)

Favorite Beauty Products

Tässäpä teille kuvien muodossa suosikki tuotteitani sekä kasvo-, että hiusosastolta. Uusimmat hankinnat ja kokeilut liittyvät hiuskuontaloon. Minulla on vaaleat, raidoitetut hiukset jotka ovat luonnollisesti ottaneet käsittelyistä hieman itseensä. Vaaleita hiuksia on muutenkin tärkeää suojata ja hoitaa säännöllisesti. Itse olen ollut viime aikoina laittoman laiska tämän suhteen. Hieman reipastuneena kävelin lähimpään salonkiin ja kotiutin tämän Tigin S Factor sarjan silottavan hoitoaineen.

Olen käyttänyt tätä samaista tuotetta vuosia aikaisemmin joten kokemusta tästä löytyi jo entuudestaan. Mielesäni ihan huikea tuote! Tuoksu on Tigimäiseen tapaan makea, mutta raikas. Hoitoaine sisältää mm. jojobaa sekä avokado-öljyä. Siloittaa, kosteuttaa ja antaa kiiltoa. Takaan.

Putello itsessään ei ole kovin suuri, joten olen käyttänyt tätä nyt ensihätään jokaisen pesun yhteydessä, mutta jatkossa vain tehohoitoina. Kun tämän jättää pesun jälkeen vaikuttamaan 10-15 minuuttia, niin eron entiseen huomaa kyllä heti.

Tätä Wellan öljyä olen hehkuttanut täällä ennenkin. Tuotetta käyttäneet tietävät miten loistavasta tuotteesta on kyse. Öljy lisätään pestyihin, kosteisteiden hiusten latvoihin. Silottaa, antaa suojaa ja pitää hiukset uskomattoman silkkisinä. Useimmat öljyt tai latvasuojat voivat tehdä hiuksen rasvaisen tai likaisen tuntoiseksi, mutta tällä tuotteella et siihen tule törmäämään. Sain tämän joululahjaksi viime vuonna äidiltäni ja pullosta on noin puolet kulunut lähes jokapäiväisellä käytöllä. On siis todella riittoisa.

Uusin villitys on tämä englantilainen keksintö Tangle Teezer. Kyseessä on käteen sopivaksi muotoiltu muovinen hiusharja, jossa on kahta eri pituutta olevia harjaksia. Tämä on todella hellävarainen harja lyhyille hiuksille sekä erityisesti pitkille hiuksille. Tuotteen juttu on nimenomaan se, että eripituiset pehmoiset harjakset eivät revi hiuksia, ja näin ollen hiukset eivät pääse vaurioitumaan, venymään ja katkeilemaan kuten normaalilla hiusharjalla voi käydä. Suosittelen todella!

Tässä vielä joitain suosikkejani, mitä päivittäin tuhraan naamatauluuni. Olen viime vuosina alkanut kiinnittämään enemmän huomiota tuotteiden alkuperään tai lähinnä siihen, ettei niitä olisi testattu elämillä. Body Shopista löytyy mielestäni paljon loistavia tuotteita ja sieltä ovat peräisin nuo ikivihreät aurinkopuuterikuulat. Ostin tämän purkin ollessani ehkä 16 vuotias, ja purkissa on edelleen elinvoimaisia aurinkokuulia. 

Mineraalimeikkipuuteri löysi tiensä meikkirepertuaariini viime talvena. Minulla on aika kuiva iho varsinkin talvisin, jota entisestään kuivattaa vielä puuteri. Tämä kuitenkin on vaikuttanut olevan suhteellisen hellävarainen, ja riittoisakin. Mineraalipuuterin levittämiseen on todella oivallinen saman firman puuterihuiskutin. Tällä eivät jää puterit kasaan ja tulos on tasainen.

Arkimeikkini on aika yksinkertainen. Kosteutus, pohjustusvoide, BB voide, vähän valokynää ja puuteria + aurinkopuuteria. Silmiin vähän mascaraa ja kajaalia, kulmat kuosiin ja menoksi. Aikaa tähän menee noin 10 minuuttia. Jos oikein hulluttelemaan ruvetaan niin saatampa sekaan sipaista vähän lilaa luomiin ja pikkusen kajaalia kyytipojaksi. Siis jos hullutellaan.

Kivaa torstaagenia! Huomenna on jo perjantai ja viikonloppuna odottaakin tämän pikkujoulukauden ensimmäiset pikkujoulut -wuhuu!! :)

Herrrkulliset avokado-lohirullat

Pakko jakaa teillekin tämä huikea ohje. Avokado-lohi yhdistelmä ei voi pettää mikäli niistä sattuu pitämään, eikä se pettänyt tälläkään kertaa. Näprärsin ihan omin pikku sormin nämä rullat kasaan, jotka onnistuivat yllättävän hienosti. Mies sai mieluista syötävää ja kurkun kostuketta, kun palasi pitkän työpäivän jälkeen kotiin lauantai-iltaa viettämään.

Shopping list

kylmäsavulohi siivuja

1 avokado

1 lime

piparjuurituorejuustoa (tai maustamatonta tuorejuustoa + piparjuuritahnaa)

tilkka valkoviiniä (jota mahdollisesti tarjoilet rullien kanssa -ei välttämätön)

suolaa

pippuria

riisipaperia

1. Valmis piparjuurituorejuusto on aikamoista tönkköä. Sekoita mukaan puolikkaan limen mehu, tai halutessa vaikka kokonaisen limen mehu. Tuorejuusto maustetaan suolalla ja pippurilla oman maun mukaan. Itse sekoitin massaan vielä pienen lorauksen valkoviiniä, jota nautittiin myös näiden valmiiden rullien ohella. En sitten tiedä liekkö etiketin mukaista, mutta meillä nyt harvemmin niitä noudatetaankaan. Ainakin viinin tulisi sopia ruokaan, kun sitä kerta jo löytyy sieltä -right?? :D
Maista!

2. Halkaise avokado kahtia, poista kivi ja koverra hedelmä osa ulos kuoresta. Leikkaa avokadon puolikkaat pitkittäissuunnassa ohuiksi viipaleiksi. Ohuemmat suikaleet toimivat paremmin, kun setin käärii rullalle. Itsehän testasin molemmat, ohukaiset ja paksukaiset. Voitte uskoa miten kävi kun paksuja pökkelöitä pyöritellään ohueen riisipaperiin. Menee lörinäksi.

3. Käsittele riisipaperi kerrallaan. Helpointa on ottaa yksi paperi molemmille kämmenille ja pitää paperia kämmenien päällä kädenlämpöisen juoksevan veden alla niin kauan, että riisipaperi löystyy. Ole varovainen! Tämä voi olla aluksi aika vaikea käsiteltävä. Riisipaperi muuttuu vedessä löysäksi, elmukelmun tyyliseksi matskuksi ja on siten melkoisen helppo menemään ruttuun, rullalle ja rikki. Been there, done that.

4. Levitä pehmyt riisipaperi kämmenien alta esimerkiksi muoviselle leikkuulaudalle. Aseta riisipaperin päälle kylmäsavulohi lettuja. En tiedä miksi noita siivuja virallisesti sanotaan. :D Suikaleet kuulostaa ohuilta kanasiivuilta..
Anyway, lohen päälle levitetään maustettu piparjuurijuustomassa sekä avokado viipaleet.

5. Taita valmiin setin  molemmat sivut sekä päät yhden taitoksen verran sisään, jotta koko helahoito ei valu ympäriinsä, kun rullaat lopulta koko komeuden.

6. Tadaa! Tältä näyttää valmis rulla.  Rullien voi antaa vähän aikaa jähmettyä jääkaapissa. Leikkaa muutaman sentin paksuisiksi paloiksi -todella terävällä veitsellä! Tulee vähän nätimpää jälkeä kun tuota heiveröistä rullaa ei tarvitse sahata koko sielunsa kyllyydestä. Pysyy täytteetkin sisällä -siellä missä niiden kuuluu ollakin.

Nautitaan hyvässä seurassa, hyvällä mielellä sekä tilkalla pullolla valkoviiniä -miksei toki kuohuvallakin! ;)


Idea ja alkuperäinen resepti löytyy osoitteesta http://www.hibbyaloha.de/2013/11/food-friday-avocado-rollchen.html. Omiin makunystyröihini olen hieman muokannut tätä alkuperäistä reseptiä.

Nautinnollisia herkkuhetkiä rakkaidenne seurassa! :)

Ps. Muistakaa *arvonta*! :)

Synttärit -arvonta!

Melkein unohdin, mutten kuitenkaan. Vuoden verran olen jaaritellut tänne kuulumisia, milloin asiasta ja milloin aiheen vierestä. Ilahduttavaa on huomata, että siellä eetterin toisella puolen lukijoina voi olla ehkä muitakin, kuin omat vanhempani. :D

Teidän ja synttäreiden kunniaksi järjestän arvonnan. Ihkaensimmäinen arvonta suoritetaan viikon päästä 30.11. Koska tässä  nyt virittäydytään jouluun ja olen edelleen totaalisen hurmiossa noista Lexingtonin moderninjouluisista keittiöpyyhkeistä, pistäydyin Loviisaan uudelleen ja kävin hakea näppäsemässä teille arvontapalkinnoksi nuo samaiset pyyhkeet!

Arvontaan voit osallistua kommentoimalla tätä postausta, ja ilmoittamalla monellako äänellä osallistut. Hep! -kommentilla saat yhden äänen, ja rekisteröityneet lukijani osallistuvat kahdella äänellä arvontaan automaattisesti Hep!n kommentoituaan. Liitä kommenttisi mukaan sähköpostiosoitteesi, jotta voin olla voittajaan yhteydessä kun arvonta on suoritettu.

Nyt vaan lycka till och hoppa in! ;)

Kaukokaipuuta

Pakko teillekin päästä avautumaan tästä sydäntäni kovasti lämmittävästä aiheesta, vaikka se vielä aika kaukainen ajatus onkin. Nimittäin lomasta! Valmistuin koulusta kohta tarkalleen kolmisen vuotta sitten. Tähän arkiseen oravanpyörään hypättyäni lomia ei ole paljoa kuulunut eikä näkynyt. Muutokset työkuvioissa ovat pitäneet minut erittäinkin kiinteästi duunikuvioissa, ja kerrytetyt lomat on aina poltettu uusien juttujen tieltä. Maksimissaan viikon pituisilla lomilla tai pitkillä viikonlopuilla on hetkittäinen vaikutus ja rentoutumisen mahdollisuus. Pidemmästä lomasta olen vain voinut haaveilla. Mutta nyt. Nyt se on käsillä.

Lainattu

Vähän reilun kolmen kuukauden päästä heitämme pikku reput selkään suuntaamme niin kauas missä riisin jyväset kasvaa. Jos ihan specsejä annetaan, niin tarkalleen ottaen Vietnamiin ja siitä mahdollisesti vielä Kambodzan puolelle. Tarkoitus olisi lentää helmikuun lopussa joko Hong Kongiin tai Bangkokiin, ja sieltä mahdollisesti jatkolennolla Ho Chi Minh Cityyn.

Lainattu

Päämääränä Vietnamissa olisi rantautua todelliseksi paratiiksiksiksikin
tituleeratulle Phu Quocin  saarelle. Ystäväni on lomaillut saarella kolmisen vuotta sitten, ja silloin saarelle alettiin rakentaa turisteille lomapuitteita. Kauhukseni huomasin, että saarelle on kyhätty noin kolmisen kymmentä eri tasoista hotellia, ja valinnan varaa näyttää riittävän. Olen erittäin allerginen aikalailla kaikenlaisille neonvaloille, happy hour-kylteille, kännisille ja äänihuulet omaaville briteille, kiireelle sekä muovisille aurinkotuoleille ja värikkäille varjoille. Mikään kuumin turistirysä ei tule kyseeseen, vaan tälle lomalle etsitään nyt rauhaa ja rakkautta.

What's Dave doing?

Tässä vaihtoehtoja miettiessä olemme jo törmänneet hienoiseen brobleemaan. Minä venyttelisin oikein mielelläni vaikka koko loman vähän vaatimattomammassakin mestassa, missä on riippumatto, aurinko, joku pieni biitsin lämpäre ja kylmää bisseä. Mies on kuitenkin näitä budjettireissuja tehnyt aikanaan siinä määrin, että hän taas mieluiten ottaisi kärkeen vähän iisimpää menoa pientä luksusta unohtamatta. Niimpä päädyimme ratkaisuun joka tyydyttää suunnilleen molempia: ensimmäinen viikko iisiä lillumista vähän prameammassa mestassa, ja toinen viikko mahdollisesti Kambodzassa saarella, jonne pääsee laivalla sekä pienen uimareissun tekemällä. Tuolla legendaarisella Koh Rongin saarella kohoavat suomen sekä Kambodzan liput vierivieren. Suomalainen sisu, periksi antamattomuus sekä palava halu toteuttaa kauan sisimmässä itänyt unelma kulminoituvat saarelle kohonneeseen Broken Heart Guesthouseen. Pieneen bungalowkylään paratiisisaarella, jossa muun muassa maailman myrkyllisimmät käärmeet viettävät kissanpäiviään. Tälle saarelle kyhättiin tyhjästä vaatimattomat bungalowt sekä rakkaudella ja hartaudella suunniteltu Rock' n' Roll Suicide Bar -Open until the end.

Vielä ei ole mitään lyöty lukkoon, joten vinkkejä noilla huudeilla liikkuneilta otetaan avoimin mielin vastaan! :) Veljeni, jotka parhaillaankin reissaavat pitkin maailmaa ovat lekotelleet Koh Rongilla pariinkiin otteeseen, joten tuolle suunnalle kun mennään, niin tuota paikkaa tuskin pystyy ohittamaan. Tämän blogin todennäköisesti ainoana kirjavinkkinä kaukokaipuisille, reppereissuja rakastaville suosittelen Marco Kososen kirjoittamaa kirjaa, Rock' n' roll suicide bar. Jos ei vielä tee mieli reissuun, niin salettiin mieli muuttuu tuon kirjan jälkeen. Myös tuolta What's Dave Doing sivustolta saa urakierteessä olevat kaverit potkua persuuksille. Pystyisitkö itse samaan?

Rentouttavaa viikonloppua kaverit! Itsehän jumitan täällä Maarianhaminan varsinaisella international airportilla koko illan, kone on myöhässä vain kolmisen tuntia.. :)

No nyt sitä lämpöö

Terveiset täältä sateisesta ja aikas harmaasta Maarianhaminasta. Jotenkin aina ajattelin Ahvenanmaan vihreyden ja vehreyden tyyssijaksi. Toki osansa on varmasti tällä vuoden ajallakin. Vettä tulee vaakatasossa, tuulesta ja tästä värikylläisyydestä puhuttamattakaan. Kyllä, nyt on niin marraskuu.

Toisaalta näissä keleissäkin on puolensa. Niitä iltoja varten, kun kerrostalo kämppä viritellään trooppista ilmastoa vastaavaksi saunaosastoksi Ikean pikkutuikuilla
, kurkkuun on mukava kulauttaa vielä jotain mukavaa juomaa tuomaan sitä lämpöö sisuksiinkin.

Nyt kun joulu ja valtavat suklaamassat on saatu ruokakauppoihin, on valikoimiin myös tullut erilaisia joulujuomia. Täällä törmäsin näihin ruotsalaisen valmistajan maustettuihin glögeihin. Löytyy ihan perusmakua, mustikka&puolukkaa, hillaa sekä sitten tätä minun koriini eksynyttä suklaa chili-glögiä. Suklaa-chili yhdistelmästä kyllä pidän, mutta mielenkiinnolla jään odottamaan sitä hetkeä, kun pääsen kulauttamaan kurkusta alas tuota makuyhdistelmää glögin muodossa. Todennäköisesti odotettavissa on joko toppi tai floppi.

Kai täältä voi lähettää koti-Suomeen lämpöisiä terkkuja, kun näin kaukana kaukomailla kuitenkin ollaan? Onhan Ahvenanmaa kuitenkin itsenäinen ja kyllä täälläkin joutuu lontoota puhumaan. Myös jopa svenskaa!
Vi ses och hörs sitten paremmalla taimilla. :)

Modernisti jouluista

Olen jouluihminen. Tykkään laittaa joulua, joskus enemmän tai vähemmän. Tekstiileissä olen ollut kyllä tylsä joka vuosi. En ole oikein panostanut niissä, sillä petteripunakuonot tonttuineen päivineen saavat kyllä hillua minun puolesta jonkun toisen keittiön verhoissa ja pöytäliinoilla. Kuitenkin tuntui siltä, että tänä vuonna pitää jotain jouluista -punaista saada esille.

Mukaani tarttuivatkin Loviisasta, ihanasta Living Room sisustusputiikista nämä Lexingtonin, vähän jouluisemmat keittiöpyyhkeet. Eikös olekin ihanat!

Nyt alkaa muuten olla taas Persimon kausi aluillaan. Namnam, on ne niin hyviä! :)

ValiValiVali

Kyllä ne perjantai-tuuletukset jäi sitten siihen aamuiseen pastaan. Kertakaikkisen karsea perjantai takana. Tämän päivän pelasti ainoastaan se seikka. että tänään on todella perjantai eikä maanantai. Sitten olisikin vitsit vähissä. Pieni varoituksen sana ennen kuin jatkat lukemista tämän edemmäs; tämä on todella purnauspostaus. Jos sinulla oli hyvä päivä, niin älä hyvä ihminen pilaa sitä lukemalla tätä ruikutusta loppuun. Jos sinullakin oli hyvä päivä, lue ihmeessä loppuun. Osaat varmasti samaistua tähän valitusvirteen, ja nauraa vahingoniloisesti päälle. Niin minäkin teen itselleni kun tästä vain toivun.

Aamu startattiin kevyellä neljän tunnin suunnittelupalaverilla. To do-lista mikä sieltä jäi käteen on muuten sen mittainen, että sen pituudella luulisi tämäkin pikku varsi pääsevän Linnanmäen possujunaan.
Hirveässä kiireessä ja tohinassa iskin pääni auton peräkontin kanteen, ihan vain tämän kaiken kruunatakseni.

Huomiset ristijäiset ja miehen kummitytön seiskavee synttärit pistivät päivän päätteeksi laukkaamaan vielä pari tuntia Vantaan isokorvaisimmasimmalla ostarilla. Miten shoppailu voi joskus olla noin vaikeaa ja vasten mielistä! Kieli vyön alla ja rapa sieraimessa juosta kuopsutin pitkin liukkaita ostarin lattioita. Jotain olis ihan kiva laittaa päälle kun aika säädyllisiä juhlia huomenna kuitenkin juhlitaan. Lopulta päädyin ihan käsittämättömiin valintoihin. Mukaan lähti musta neule nahkasomisteilla, viininpunaiset housut ja joku vielä ihmeellisempi musta printtimekko. Mikä näistä vaihtoehdoista kuulostaa siltä, että ne olisivat jotenkin salonkikelpoisia ristijäisiin? En tajua.

Kotimme ulko-ovella minulla oli kädet täynnä ostoksia, duunikansioita ja kalenteri. Kalenteri, joka tietysti tippui avonaisena kaikkien muiden rojujen ohella märkään asfalttiin. Miten sattuikaan! Sisälle päästyäni kävin karderoopin läpi ja päädyin jo kaapista löytyviin vaatteisiin. Vanhoihin rytkyihin uudessa kokoonpanossa. Siis ihan oikeasti!

 Nyt ei muuta kuin kädet ristiin, etten enää tänään tukehdu vaikkapa pähkinään.
Huomiseen ja parempiin mieliin! ;)

Pastaperjantai

Jibii, perjantai! Ei ole kyllä perjantaifiiliksen voittanutta.
Tässä perjantai-iltaan herkkua. On kuulkaas herkkua isolla hoolla ja päräyttävällä ärrällä.

Lorauta keitetyn tuorepastan sekaan luomuoliviiöljyä. Itse maustoin pastan valkosipulijauheella ja italiasta ostetulla spaghettimausteseoksella. Erilaiset yrtit, kuten basilika, oregano sekä chili ja pippuri korvaavat vallan mainostin tuon sekoituksen.

Viime aikoina olen jotenkin viehtynyt enemmän kasvisvaihtoehdoista, joten lihaa tämä pasta ei sisällä lainkaan. Sekaan pilkotaan öljyssä olleet aurinkokuivatut tomaatit, fetajuustoa ja oliiveja. Tarkoitus oli lisätä tähän myös avokadoa, mutta minun kokkaustyylini on sen verran hektinen ettei siinä kerkeä aina oikein ajatella loppuun asti. Lisäsin avokadoa omaan annokseeni kuvien ottamisen jälkeen, ja sekin sopii tähän mainiosti.

Bon Appétit!

Uusi naapuri

Saanen esitellä teille meidän uusimman naapurin, Unnukan! Unnukka on muuttanut takapihammme puskaan tiettävästi tänään. Sain kuvaviestin kotoa uudesta naapurista kesken työpäivän, ja kotiin palattuani Unnukka nökötti edelleen samalla oksalla silmät luimistellen ja lerppuen puolitangossa.

Ressukka on kooltaan vielä aika pieni, mutta mielettömän rohkea. Tämä söpöläinen salli minun tulla kameroineni kanssa ihan lähelle itseään. Vajaan metrin etäisyydeltä sain napsittua muutaman kuvan, jossa uusi naapuri näyttää nyt niin kovin trendikästä kuontaloaan. Siinä me tuijottelimme toisiamme. Unnukka iski välillä veikeästi toista silmäänsä ja taisipa kaveri ottaa snadit nokkaunosetkin, kun heiluin pihalla uutta naapuria ihmetellessä.

Kovasta kyllä huolettaa, että mistä Unnukka on tänne löytänyt tiensä. Kaveri on kooltaan vähän reilusti oman nyrkkini kokoinen. Osaako tällainen riepu edes etsiä itselleen murua rinnan alle? Rebu!

Henkilökohtaisesti

Tänään alkoi ihan hymyilyttää, kun tajusin miten urpo sitä välillä oikein onkaan. Minulla on paljon ihan oikeita ja eläviä ystäviä. Kaikkien kanssa ei tule soiteltua päivittäin, mutta erään ystävän kanssa soittelemme päivittäin. "Mitästä? -Eipästä?" -eli päivitetään päivän peruskuulumiset. Tämän postauksen jälkeen, et ehkä usko enää näiden oikeiden ihmisten olemassa oloon.

Lainattu

En katso kovinkaan paljon televisiota, koska sieltä harvemmin tulee mitään seuraamisen arvoista. Mutta emis. Sitä kyllä katson. Ilmeisesti olen myös jokseenkin omaksunut lähipiiriini myös nämä Englannin nummilla, Emmerdalen kylässä asuvat kaverit.  Ja ihan pikkusen henkilökohtaiseksi meininki on jo mennytkin.

Lainattu

Ystävä, jonka kanssa tämän jonninjoutavan mitästäeipästä keskustelun käymme harva se päivä, seuraa myös silmä kovana emistä. Sehän on enemmän kuin ok, että toistemme kuulumiset päivitetään vaikkei mitään päivän polttavaa uutista olisikaan. Mutta se, että minua henkilökohtaisesti huolettaa että miten päivä Emmerdalessa on sujunut, kun päivän jakso oli jäänyt näkemättä on ehkä sangen huolestuttavaa. "Siis mitä, Jackson kuoli! Mitä tapahtu? Ai Aaron antoi tabletin! Millä fiiliksillä se oli, miten se nyt pärjää -APUA!"

Lainattu

Miten näistä fiktiivihahmoista oikeasti tulee niin läheisiä? Melkeimpä voin sanoa silmiäni räpäyttämättä, että minulla on toinen koti Emmmerdalessa, New Yorkissa neljä aika kuumaa mimmi frendiä mun sinkkupäiviltä ja Hollywood Hillseillä asuu kans aika monta draamantajuista kaveria. Mä olen ihan henkilökohtaisesti elänyt heidän kanssaan ne elämän tähtihetket, häät ja hautajaiset. Yhdessä on ryvetty pohjamudissa kun nousukiito on päättynytkin rytinällä kunnon mahalaskuun,  on itketty silmät päästä ja syöty jäätelöä lusikalla suoraan siitä mehukkaasta pahvipurkista.

Oman elämän mitästäeipästä tapahtumat kun eivät aina niin usein tarjoile sydänjuuria läpättäviä ja draaman tujuisia hetkiä, niin on hyvä päivittää kuulumiset niiden kanssa kelle jotain tapahtuu. Eiks niin? Mun mielestä miks ei. :D