Olen aika kovapäinen tyyppi. Periksiantamaton kyllä, mutta vielä useammin vähän höntti. Paras oppi on kantapään kautta. Ja voi pojat, montako kertaa on pitänytkään tämän lyhykäisen elämän aikana kantapään alle kajota! :D Make it double baby! -kun yksi kerta ei riitä.
 |
| Kuva |
Make it double baby! -nimi ei ollut ensimmäinen vaihtoehto blogini nimeksi. Pyörittelin vaikka mitä pörryköitä mielessä, kunnes lamppu vihdoin "syttyi" -Sweet life. Ja miten kävikään kun "rekisteröin" nimen bloggeriin? Kyllä mä olen niin monet kerrat katketakseni nauranut, kun hihkaisin innosta ja huomasin, ettei kukaan oikeasti ollut tajunnut tätä loistavaa bloginimeä vielä itselleen napata - Sweat life! Kuka nyt haluasisi hikiblogia kirjoittakaan?! :D Että uusiksi meni sekin.
Koska kirjoitan niin sanotusti avointa päiväkirjaa, päätin aloittaa bloggailun ensimmäisellä postauksellani "Dear diary..." (Rakas päiväkirja..). Jokainen koskaan englantia opiskelleena tietää, että sanat "päiväkirja" ja "ripuli" lausutaan erehdyttävän samalla tavalla lontooksi. Onneksi ei sentään kirjoiteta! Muuten tästä ensimmäisestä postauksesta olisi tullut surullisen kuuluisa "Rakas ripuli" :D.
Herättäisikö kiinnostusta, saatikka luottamusta? :D
PäRRäyttävää peRRjantaita kaikille! :)
5 kommenttia:
Höntti... ;)
:D Sattuipas se!
Itsehän menin opiskeluaikoina hikipäässä englanninkielisen proffan luo keskusteluun sanoen heti ensi töikseni, että I'm so hot! Kyllähän mulla siinä hiki oli yo:lle kiireellä pyöräilyn jäljiltä, mutta että pitikö heti mennä itseä hotiksi kehumaan... Kyllä piti, ja muistan sen aina. Hävetti niin paljon, että olisi taas se maan sisään nielaisu -nappi ollut tarpeen!
Hahah! Ihan paras Sari! :D Oliko proffa samaa mieltä? :D
OMG toi höntti-kommentti, en ehkä kestä :D
Lähetä kommentti