keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Rasvalettejä ja pahvilaatikoita

Kipaisin tänään töiden jälkeen suoraan kaupungille. Kävin allekirjoittamassa uuden asunnon vuokrasopimuksen ja myönnetään kävin vähän fiilistelemässä tulevilla kotinurkilla ensi viikkoista spektaakkelia eli muuttoa. Pakko myöntää, että kuulun siihen kastiin, jotka oikeasti toisaalta jollain kieroutuneella tavalla tykkäävät muuttamisesta! Ainahan se on jonkun uuden alku ja vanhan päätepysäkki. Pahvilaatikoita siellä täällä, asunto täynnä intoa ja epätoivoa. Sounds like fun, right!? :D Muuttopäivään kuuluu ehdottomasti myös pizzat. Muuttopizzat nautittuna suoraan pahvilaatikosta ja huuhdeltuna alas hyvällä punaviinillä. Huokailkaa vain, että nyt se vasta flippasi, mutta musta se vaan on hauskaa! Muutostahan voi tehdä mukavaa ja rentoa tai sitten silkkaa helvettiä. Mä ajattelin valita ton ensimmäisen vaihtoehdon.

Pienen liibalaabasetin kautta päästään vihdoin asiaan! :) Löysin itseni kaupunki-fiilistelyn jälkeen Sokokselta, haahuilemasta ensin kenkäosastolta, jolta ymmärsin laskeutua viimein kerroksen alemmas. Suoraan kauneusosastolle. Eipä tarvinnut yllättyä eikä taas niin posiviivisesti, kun huomasin, että etsimäni Klippotekin kuivashampoohylly loisti taas tyhjyyttään. Jatkoin haahuilua ja kyllä muuten kannatti! Samaiselta hyllyltä bongasin tämän uutuuden: Lifehairin Oliivi hoitosuihkeen.

Kyseessä on kotimainen kasvipohjainen hoitoaine, jonka luvataan olevan kuin tehty käsitellyille hiuksille. Omassa kuontalossani on tätä nykyä aika paljon jo luonnollista väriäni, mutta vaaleat latvani suorastaan huutavat hoitoa. Hiusteni laatu on se hyvinkin perinteinen; liukas, hento ja ohut. Kylmäpuristetun neitsytoliiviöljyn luvataan kosteuttavan ja vahvistavan hiuksia sekä väriä. Tuote on tuoksultaan todella mieto ja raikas. Tätä ei ole helppoa "laittaa liikaa", sillä suihke on äärimmäisen hienojakoista. Takkutukkani oikeni todella mallikkaasti tämän suihkeen voimasta. Voisin kuvitella, että kesällä tästä vasta tuleekin suosikkini, sillä tämä suihke sisältää UV-suojan.

Pissstt!  

"Lifehair on ainoa kotimainen kosmetiikka-alan yritys, jolla on oikeus käyttää kansainvälistä Leaping Bunny -merkkiä. Tämä takaa kuluttajille, että Lifehair ei käytä valmistuksessa eläinperäisiä eikä eläimillä testattuja raaka-aineita."

Vaikken punatukkainen kettutyttö olekaan, oli tämä Leaping Bunny viimeinen sinetti ostopäätöksen tekoon. Ja voin suositella, erittäin lämpimästi! :)



Vieressä tököttää toinen uusi luottosuosikkini, Wellan OIL reflections. Sain tämän äidiltäni joululahjaksi ja se on ollut siitä saakka käytössä lähes päivittäin! Tämä tuote ei taida loppua koskaan. Yhdellä kunnon tipalla hiuksista tulee sileät ja mielettömän kiiltävät. Ja kiiltävillä en tarkoita niitä rasvasta kiiltäviä liimalettejä, jotka eivät todellakaan hulmua kevät tuulissa :D.

Näillä "rasvoilla" saadaan sellaiset hulmuharjat aikaan, että kelpaa hulmuta tuolla kevät-ja kesätuulissa -ilman turbaaneja ja huiveja! ;)


tiistai 26. helmikuuta 2013

Matalalta on pitkä matka ponnistaa

Veren maku  on pikku hiljaa kaikonnut suusta ja olen tässä hiljaksiin etsinyt uutta, omaa vuokrakotia. Toiseen omaan asuntoon en halunnut vielä tässä vaiheessa sitoutua (tuskimpa pankkikaan :D), joten päädyin etsimään vuokrattavaa yksilöä.  Ja voin kertoa, että tarjontaa on, mutta minkalaista... Lehti-ilmoitukseni perusteella soitti eräskin vuokraisäntä, ja kertoi aikaisemman vuokralaisen, 32-vuotiaan naisen kuolleen huumeisiin. !?!?! Millä tavalla tämä seikka kuuluu minulle, tulevalle vuokralaiselle? Että haluanko tietää, mikä on aikaisemman vuokralaisen tarina? EN. Kävinkö kuitenkin katsomassa tämän heroiiniluukun silkasta uteliaisuudesta -KYLLÄ! :D Jännä juttu, etten kuitenkaan koskaan päätynyt sinne asumaan..

Jos toinen mainostaa vuokra-asuntoaan aikaisemman kuolemalla, niin toinen emäntä sitten kertoi vuokralaisista IHAN KAIKEN. Nykyisiä koti-osoitteita ja työpaikkoja myöten. Ja lipsauttipa hän vielä, että aikaisemmasta työpaikastani tuttu työtoverini oli asunut taannoin hänen omistamassaan asunnossaan. Hieman hämmentynein viboin otinkin yhteyttä tähän entiseen työtoveriini ja kysäisin tästä rouvasta. Olihan se mahdollista, että tämä vanhahko höppänän oloinen rouvashenkilö olisikin täysin harmiton? Juu eipä ollut. Tämän "harmittomuuden" taustalla olikin varsin vireä, jopa liiankin vireä, LAITTOMAN UTELIAS ihminen. Jos minun kotiini (vaikka se olisin vain vuokrakoti) marssisi tuntematon ihminen OMILLA avaimillaan täysin ilmoittamatta "tarkastuskäynneille", pitäisi kirjaa vieraistani sekä pitäisi huolta myös elämäntyylini moraalisuudesta, ei se todellakaan olisi fine! Noh, sinne jäi sekin asunto.

Mutta tänään. Tänään se puhelu tuli ja tiputti minut totaalisesti tältä pallolta. Me saatiin Bn kanssa uusi koti! Juuri se, mitä kävin eilen katsomassa noin kolmenkymmenen muun asuntoa etsivän kanssa -ja me saatiin se !! Asunto on piskuinen, juuri meille pikku kääpiöille sopiva. :) Omalla pienellä parvekkeella voi nauttia vaikkapa viinilasillisen auringon laskiessa (niin, sitten kesällä) ja torilta voi hakea vaikkapa aamupalatarpeet -nekin tosin vasta kesällä. Ah tätä autuutta, Ah tätä ahdistusta! Muutto viikon päästä, ja sitten se on ihan täyttä totta. Minusta tulee taas chicagolainen.

Skål!


 Päräyttävää viikon alkua kaikille!! :)




maanantai 25. helmikuuta 2013

Två år, skål!

Bärtil, Brunis, Epatti, B aka. Bruna täytti tänään huikaisevat kaksi vuotta! Nainen parhaassa iässä, sanotaan. ;) Päivän sankari on nauttinut aimoannoksen aurinkoa järven jäällä, syönyt mitä herkullisimman synttäridinnerin ja käynyt juosta humputtamassa muiden karvaisten kavereiden kanssa puistossa.

B kokonaiset 8 viikkoa vanhana. Älä anna ulkonäön pettää.


Innosta pinkeänä, miten niin?
Kevät 2012



Syksy 2012


Tämän päiväset paardit ovat olleet sen verran uuvuttavat sekä mammalle sekä sankarille, että nyt on aika jeba vaan heittäytyä sohvalle ja kääntää kanavat kaakkoon, eli Satuhäät osastolle! 

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Kuppi nurin

En tiedä monenko silmään osui eilen ehkä tämän talven/kevään iskevin otsikointi keltaisen pressin sivuilla -
18 päivää aurinkoa 80:ssä päivässä. Ihan tosi. Allekirjoittaneen kuppi flippasi totaalisesti yli asettimen. Oliko tässä nyt jotain uutta, että auringosta ei näe kuin perävalot tähän aikaan vuodesta, ja että Helsingissä on ollut tänä vuonna kaduilla harmaata ja loskaista? Uutiskynnys ylitetty.

Tänään aurinko täräyttikin tärykalvoille ihan tajunnan räjäyttävällä voimalla, I-HA-NAA !! :)

Oli pakko alkaa fiilistelemään asiaa, ja pläräillä kuvia kaiken maailman reissuilta, missä ISO A:n lämmössä on saanut kelliä milloin missäkin.

Malesia 2011
Sama mesta, sama vuosi. 


Toisaalta. Vaikka piskuisista pisamistani paljon tykkäänkin, niin ei kai sen auringon tarvitse aina taivaalla möllöttää? Joskus aurinkoa on ihan kiva bongata ihmisten kasvoiltakin. :)

Yhdennäköisyys lienee häikäisevä tänä päivänä? ;)
Sain serkkuni kautta kummisetäni aikoinaan ottamia otoksia. Voi juukelispuukelis  mitä settiä sieltä löytyikään! Mutta tämä lienee se kuvista aurinkoisin. :)

Aurinkoisiin kuviin ja tunnelmiin! ;)

perjantai 15. helmikuuta 2013

Namuholic?

     Ongelma? Minulla on ongelma. Ja se paisuu pullataikinan lailla -niin kuin kohta minäkin.
     Vaahtokarkit, marmeladit, lakut, suklaat, hedelmäkarkit, irtokarkit... You name I'll eat it.


Kuva


Olo on kuin syöttöporsaalla. Tämä namujen nappailu on lähtenyt totaalisesti lapasesta. Vielä kolmisen kuukautta sitten olin tyytyväisenä karamellilakossa jo lähestulkoon kymmenettä vuotta. Ei tarvitse olla Einstain ja laskea yks plus yks yhteen, mikä minut on saanut tähän jamekseen. Ei tätä ehkä uskoisi, mutta uskottava se on -uusi työpaikkani. Näkyy naamastaki, että viihdyn työssäni. :D


Kuva
Tässä pohdittuani uravalintaani ja siihen liittyviä varjopuolia lisäkiloja, voin kyllä rehellisesti todeta ihan ääneen, että olisin varmasti ollut helkkarin ahkera Hannussa&Kertussa, piparkakkutalon tuhoamisessa. :D

Makiaa perrrrjantaita kaikille!! :D Toivottavasti teillekin maistuu!

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Öyhäkkää

Ymmärsitte varmaan heti otsikon luettuanne, mistä tänään kirjotellaan? :D Jos tätä sanaa alkaa ns. suomentamaan, koko sen merkitys karisee taivaan tuuliin. Ehkäpä tajuatte kuvat nähtyänne?

Eikö ookki öyhäkkä statement ? Kauan sitä kuulkaas etsittiin! Hypisteltiin timangeja, metalleja, niittejä. Mikään ei kolahtanut tarpeeksi. Tämä sopivasti karhakka pala kauneutta löytyi ulkomaan reissulta, aina  Forumin Cubuksesta asti.  Korussa on kangas-nahkanauha (onko sellaista edes olemassa..?) ja koru itsessään on muuten metallia, kai. Tai mitä lie. Mutta tyytyväinen täytyy olla! Sopii mielästäni niin arkeen kuin juhlaan. Juhliin antaa vähän tiettyä karheutta katu-uskottavuutta? ja arkeen ripauksen jotain muuta. :D Tänään ei adjektiivit sylkeydy suusta normitahtiin, joten jätän teille myös vähän tulkinnan varaa.

Myönnettäköön, onhan tässä vähän sellaista klaanimaisuutta. Kuin pihistetty intiaaniheimon viisaimman korukätköistä, mutta valitettavasti tämä koru ei kyllä ole kantanut sitä viisautta tähän pääkoppaan asti -ainakaan toistaiseksi. :D

Öyhäkkä, eikö vaan? ;)

tiistai 5. helmikuuta 2013

Aallon harjalla?

Hiuksen hienosti mennään hiuspainotteisissa aiheissa, mutta nyt kun ollaan vauhtiin päästy niin taidetaan laittaa vain isompi vaihde silmään ;). Viikonloppuna koekaniiniksi pääsi armas serkkuni V, joka oli "ulkomaan matkalla" chicagossa. Laura et turhan väärässä ollut noiden laineiden haastavuuden suhteen! :D Tekniikoita tuntuu olevan yhtä monia kuin maailmanssa uskontokuntia, ja voin kertoa että välineurheilua se on tämä kampaaminenkin. Pinnit puuttui, joten kokeilin piippausraudalla (myös ilman oikeita aineita). Ihan kelvollinen esitys tästä tuli, mutta tähän ei missään nimessä tyydytä.


Onneksi elokuuhun on vielä aikaa! Taitavat joutua kaasot useampaankin otteeseen koekaniineiksi, jotta saadaan homma luistamaan kuin rasvattu salama hääpäivän aamuna, ;)

                                            Brunis on samaa mieltä, lisää treeniä mamma!

Koomasta aurinkoon

Hiljaista on ollut kuin huopatossutehtaalla. Siis ainaki täällä blogin puolella. En edes selittele.
MUTTA! Tulossa on pientä faceliftiä tänne, jahka saan oman IT-tyyppini tekemään taikojaan tänne. :D Olen ehkä maailman kädettömin näiden vempeleiden kanssa, joten pieni jeesi lienee tarpeeseen, don't you think? ;)

Päivä on selkeästi pidentynyt. Aurinko paistaa ja tuntuu, että ihan sisälle asti. Ihanaa! Alkuvuoden tapahtumat alkavat saada positiivista nostetta ja uusi, oma koti alkaa näyttää jo olevan muutaman askeleen lähempänä toteutumista.

Kyllä, olen rakastunut. Kyseessä ei ole uusi kuoma, vaan Jippu. En uskonut, että myöntäisin tätä koskaan, mutta nyt on pakko. Youtubessa tätä kipaletta on kuunneltu lähes 350.000 kertaa, johon ehkä liiankin ahkerasti olen kantanut korteni kekoon. On tämä vain niin ihana.


Jippu
Toivottavasti aurinko paistaa teillekin asti! :))