Mieheni on pitkään jo huokaillut, että minun tulisi hankkia jonkinlainen "turvapaikka" tai säilytysrasia kihlasormukselleni. Kotona puuhastellessani riisun sen aina tiskatessa, kokatessa ja siivotessa. Myönnän kyllä jättäväni sormuksen milloin mihinkin, milloin eteisen lipaston päälle, mikron ylätasolla, pesuhuoneessa lavuaarinreunalle yms. Juhannuksena sormusta etsittiin mökillä ihan pienen armeijan voimin, kun laitoin sen itse varmaan talteen eli keittiössä jonnekin tasolle ja sieltä se oli pyörähtänyt sitten jonkun maton alle piiloon.
Nyt se sitten löytyi ja vieläpä muikistuttavaan hintaan -kirpputorilta! Olen tätä vitriiniä ajatellut alusta alkaen sormukseni tulevaksi yksiöksi, mutta en ole osannut päättää pitäisikö ostaa tämä pieni vai kerralla vähän suurempi. Nyt kun se sitten vastaan tuli alle parilla kympillä niin ei ostosta tarvinnut paljoa edes ääneen miettiä. Siinä se nyt sitten on omassa yksiössään. Hyvä kapistus, kun tulisi vain käytettyä! :D
2 kommenttia:
Ehkäpä sormusraukat tarvitsevat useampia yksiöitä, ainakin yksi joka huoneeseen niin olisi aina käden ulottuvilla.
Kaunis sormus muuten sinulla :)
Totta puhut Niina ja kiitos! :) Tuntuisi silti hullulta pitää joka nurkalla omaa rasiaa, kun asuntomme on aika perus kaksion kokoinen :D
Lähetä kommentti