Suut makiaksi

Niin kuin aikaisemmin olikin jo puhetta, päätin että tänä vuonna joulusta tulee erilainen. Joulufiilistä ei jäädä odottamaan, josko se aattona sitten valtaisi mielen. Ei. Tänä vuonna tehdään erilaisia jouluisia asioita ennen joulua ja sitä kautta hivuttaudutaan kohti lämpimiin jouluisiin fiiliksiin.

Kuva

Askartalu kuuluu jouluun, right? Väkerellään joulutonttuja ikkunaan, leivotaan pipareita ja koristellaan niitä erilaisia tarkoituksia varten. Innokkaimmat väsäävät kaikki joulukoristeensa itse ja ne ovatkin mielestäni kaikista makeimpia. Maanläheisiä ja ne tuovat mieleen vanhat ajat ja joulun merkityksen. Jouluksi koti siivotaan, haetaan kuusi ja koreimmat tavarat löytävät tiensä varaston uumenista esille. Ollaan yhdessä perheen ja läheisimpien kanssa. Jossain vaiheessa joku keksi, että jouluna vaihdetaan myös lahjoja. Sitä tosin ei keksinyt Korvatunturimme kovin kävijä, Joulupukki. Tietääkseni tämän nykyään niin  kaupallisen, punanuttuisen kaverin alkuperäiset juuret juotuvat niinkin eksoottisesta luojastaan kuin Coca Colasta.


Kun jatketaan tästä aiheesta käsintehty, itsetehty päästään tämän postauksen ytimeen. Takaisin askarteluun. Lueskelin männä viikonloppuna anoppilassa Kodin Kuvalehteä. Ihailin jouluisia kuvia ja itsetehtyjä herkkuja. Ja lamppu syttyi! Näin kuvat ihanista, helpoista joulumakeisista. Tämän vuoden teeman mukaisesti tekisin pieniä joulukarkkeja IHAN ITE ja käärisin ne ihaniin pieniin omatekoisiin laatikoihin. Miten nerokasta!

Tuumasta toimeen. Ostin Tigerista nämä söpöt kartonkilaatikot. Pitsinauhaa löytyi vielä kesän jäljiltä. Liimasin pitsinauhaa kahdella eri tyylillä laatikon kanteen kirkkaalla liimalla. How simple is that?! :) Heti näyttää paljon persoonallisemmalta. Näissä laatikoissahan voi sitten lahjansaaja säilyttää vaikkapa askarelukoristeita ;).

Sitten päästään näihin tuleviin laatikon sisältöihin. Näin silmissäni kahdenlaisia makeisia: makeita ja pehmeitä fudgeja ja niitä söpöjä ruskeita suklaapalloja suklaakuorrutuksella. Tuumasta toimeen. Fudget vaikuttavat helpoilta, totuus olikin sitten toinen. Sokeri, maito, etikka seoksesta piti tulla ruskeaa ja sankkaa massaa. Minä sain aikaiseksi valkoista, kuplivaa maitoa. Koko asunto haisi ihan karmella ja tämä yritys päätyi lopulta vessanpönttöön.

Suoraan Belgian konvehtitaivaasta?

Toisiin yrityksiin sulatin geishoja ja pandan maitosuklaata. Summittaisissä määrin jälleen kerran. Mantelimassaa raastoin sekaan n. 150g ja muovasin ohjeen mukaisesti taikinasta sieviä mutapalloja. Kaikki hyvin, toistaiseksi. Vaihe kaksi: uita suklaapallot haarukkaa apuna käyttäen sulatetussa suklaassa ja aseta sitten kuivumaan leivinpaperille. Helpommin sanottu kuin tehty!

Pallot tippuivat yksitellen suklaaseen, hajosivat ja minä ongin niitä sitten sormin suklaakylvystä ja nurinpäin kuivamaan paperille. Ei tästä tule mitään! Lopulta päätin, että kylmänviileästi lapioin suklaan vain pallojen päälle pieniin karamellimuotteihin. Kuvien perusteella lopputulos ei todellakaan muistuttanut haluttua. Persoonallisia näistä sitten kuitenkin tuli, joten jokin tavoite on kuitenkin saavutettu?

Maku on aikas suklainen, että jos joku sokolaatin ystävä näihin ihastui, niin laitappas osoitetta tulemaa. Jouluksi suklaat uuteen kotiin! :)

Huomenna perrrrjantai, woop woop! :)

Aarteen etsintää

Anteeksi lukuisat lukijani tästä mittavasta blogihiljaisuudesta! Ensin katosi kameran laturi ja sitten on ollut muuten niin kiireitä tässä, että ei ole oikein ollut aikaa rustailla päiväkirjaa.
But now I'm back!

En ole järin kova kirpputorien koluaja, mutta aina kun menemme poikaystäväni kotipaikkakunnalle Kankaanpäähän, niin siellä suuntaan kyllä ensimmäiseksi kirpparikierrokselle. Sieltä löytyy usein kaikkea kivaa, vanhoja tavaroita. Tämä kaunokainen löytyi myös Kankaanpäästä, 4,50€. Täydellinen cup cake-teline. Pitäisi vain saada aikaiseksi leipoa niitä.

Kauraryynit löysivät myös uuden sijainnin keittiöstämme. Tämä ihana pitsikuvioitu keraaminen purnukka löysin tiensä meille myös samaiselta kirpparilta. Hinta huimat 6€.

Huomatkaa kuvassa ELÄVÄ aloevera. So far. Olen aika talentti kuivattamaan myös kaktuksia, joten olen varsin tyytyväinen, että tämä yksilö on edelleen väriltään ihan vihreä ja freesi.