Askartelua

Eräs ystäväni houkutteli minut suoraan syvällä leijonan luolaan eli Granit sisustusputiikkiin. Kyllä ruotsalaiset osaa. Mikä ihana kauppa! Voisin tuolta putiikista roudata himaan tavaraa kärrytolkulla.
Isolta kirkolta tarttui eilen mukaan näitä mustia tarrapapereita, söpöjä kirjainleimasimia ja tietysti mustetta. Minä joka sytyn askartelusta aniharvoin, sain eilen jonkin päähänpistoksen.

Minkään valtakunnan ideaa tai käyttötarkoitusta ei ollut näille kamoille kun kotiin nyssäkköideni kanssa suuntasin. Yhteen paperiin aloin hahmotella ja leimailla päästä ihan mitä vaan.
Klipsillä kiinnitin tuon meistä napsastun kuvan viime kesältä. Sopii mielestäni mainiosti mustaa taustaa vasten.

Ajattelin leimata tämän tarrapaperin täyteen kaikenmaailman rakkaushömppää. Sitten kun tuntuu, että tämä tulee korvista ja nielusta ulos, niin jäljellä on vielä neljä paperia jotain muuta settiä varten. Nerokasta eikös? :D

Kiitos

96 vuotta sitten tapahtui jotain, joka muutti koko Suomen suunnan. Talvisodan riepottelema pieni ja käsittämättömän sisukas maa näytti koko maailmalle taivaan merkit pohjoisella ja hyytävällä korpiareenalla, Raatteentiellä. Suomen sinnikkäät ja nokkelaat sotilaat ottivat mittaa monikymmenkertaisesta venäläisjoukoista ja osoittivat, että meistä on tähän.  Pieni valtio osoitti ansaitsevansa itsenäisyytensä ja he puolustivat sitä kunniakkaasti viimeiseen saakka. Voittoon saakka.

Tuon voitokkaan taistelun ansiosta meillä on paljon mistä saamme olla kiitollisia joka päivä. Myönnettäköön, että itsellä tämä unohtuu kyllä harva se päivä. Itsenäisyys tuntuu enemmänkin itsestään selvyydeltä. Sitä se ei kyllä ole.

Onneksi kalenterissa on 6. joulukuuta. Koetetaan tänään muistaa millaista maassamme on ennen itsenäisyyttä ollut, ja mitä itsenäisyys on suonut meille tähän saaakka. Ollaan kiitollisia niille, jotka ovat aikoinaan henkensä antaneet uuden, itsenäisen Suomen puolesta.

Kiitos!