Sormusrasia

Mieheni on pitkään jo huokaillut, että minun tulisi hankkia jonkinlainen "turvapaikka" tai säilytysrasia kihlasormukselleni. Kotona puuhastellessani riisun sen aina tiskatessa, kokatessa ja siivotessa. Myönnän kyllä jättäväni sormuksen milloin mihinkin, milloin eteisen lipaston päälle, mikron ylätasolla, pesuhuoneessa lavuaarinreunalle yms. Juhannuksena sormusta etsittiin mökillä ihan pienen armeijan voimin, kun laitoin sen itse varmaan talteen eli keittiössä jonnekin tasolle ja sieltä se oli pyörähtänyt sitten jonkun maton alle piiloon. 

Nyt se sitten löytyi ja vieläpä muikistuttavaan hintaan -kirpputorilta! Olen tätä vitriiniä ajatellut alusta alkaen sormukseni tulevaksi yksiöksi, mutta en ole osannut päättää pitäisikö ostaa tämä pieni vai kerralla vähän suurempi. Nyt kun se sitten vastaan tuli alle parilla kympillä niin ei ostosta tarvinnut paljoa edes ääneen miettiä. Siinä se nyt sitten on omassa yksiössään. Hyvä kapistus, kun tulisi vain käytettyä! :D

Villaneulosta keittiöön

Keittiöön oli meillä hakusessa uusi matto. Ruokapyödän alle emme mattoa halunneet ihan käytännöllisistä syistä. Olisin halunnut tietysti jonkun vaalean maton, mutta sekin haave selätettiin käytönnöllisiin syihin vedoten. Keittiössä duunaillessa aina kuitenkin jotain roiskuu ja lentää. Valkoisesta matosta olisikin todella miellyttävää putsailla jotain rasva- ja ketsuppitahroja.

Löysin tämän maton Lahdesta Iskun tehtaanmyymälästä. Siellä oli todella hyvä valikoima erilaisia mattoja, värejä ja materiaaleja. Tämäkin 100% villamatto oli todella reilussa poistomyynnissä, lähti alle puoleen hintaan!

Matto on ihanan pehmyt ja lämmin paljaille varpaille. Pidän kovasti tästä neuloskuosista. Myös Bruna tykkää chillailla matolla, sieltä sen monta kertaa löytääkin nokkaunia vetämästä.

Leppoista sunnuntaita! :))

Askartelua

Eräs ystäväni houkutteli minut suoraan syvällä leijonan luolaan eli Granit sisustusputiikkiin. Kyllä ruotsalaiset osaa. Mikä ihana kauppa! Voisin tuolta putiikista roudata himaan tavaraa kärrytolkulla.
Isolta kirkolta tarttui eilen mukaan näitä mustia tarrapapereita, söpöjä kirjainleimasimia ja tietysti mustetta. Minä joka sytyn askartelusta aniharvoin, sain eilen jonkin päähänpistoksen.

Minkään valtakunnan ideaa tai käyttötarkoitusta ei ollut näille kamoille kun kotiin nyssäkköideni kanssa suuntasin. Yhteen paperiin aloin hahmotella ja leimailla päästä ihan mitä vaan.
Klipsillä kiinnitin tuon meistä napsastun kuvan viime kesältä. Sopii mielestäni mainiosti mustaa taustaa vasten.

Ajattelin leimata tämän tarrapaperin täyteen kaikenmaailman rakkaushömppää. Sitten kun tuntuu, että tämä tulee korvista ja nielusta ulos, niin jäljellä on vielä neljä paperia jotain muuta settiä varten. Nerokasta eikös? :D

Modernisti jouluista

Olen jouluihminen. Tykkään laittaa joulua, joskus enemmän tai vähemmän. Tekstiileissä olen ollut kyllä tylsä joka vuosi. En ole oikein panostanut niissä, sillä petteripunakuonot tonttuineen päivineen saavat kyllä hillua minun puolesta jonkun toisen keittiön verhoissa ja pöytäliinoilla. Kuitenkin tuntui siltä, että tänä vuonna pitää jotain jouluista -punaista saada esille.

Mukaani tarttuivatkin Loviisasta, ihanasta Living Room sisustusputiikista nämä Lexingtonin, vähän jouluisemmat keittiöpyyhkeet. Eikös olekin ihanat!

Nyt alkaa muuten olla taas Persimon kausi aluillaan. Namnam, on ne niin hyviä! :)

Sekaisin salmiakista

Nyt se on sitten tullut. Hulluus. Mä olen kertakaikkisen totaalisesti seonnut musta-valkoisesta, ja erityisesti salmiakkikuvioista. Kotonakin vilautettiin jo keltaista korttia kommentein: "Nyt rauhotu ton mustan ja valkosen kanssa. Ei koko asunto voi olla salmiakkia!"
Jaa, miksei?

Salmiakkipurkki

Seinätarra

Lehtikori

Täydellistä. Taidanpas laittaa tilluuseen tuon lehtikorin. Ja ehkäpä tuon seinatarran. Katsotaas kuka viimeisenä nauraa! :D


Kaikki kuvat lainattu www.room21.fi

Miten meillä menee?

Back in business. Diagnosoin parisen viikkoa sitten itselleni tilapäissairauden. Kaikki merkit viittasivat blogiähkyyn. Tohtori määräsi totaalista lepoa ja blogien välttelyä. Breikki teki tehtävänsä. Mielessä on pyörinyt vaikka mitä uusia juttuja, mistä kirjoittaa. Ähky vain verottanut sen verran, ettei ole vain saanut aikaiseksi tarttua toimeen.

Tuliaisia Kööpenhaminan lentokentältä. Ostin kentältä ihanasta pienestä puodista kolme erilaista, mutta kuitenkin saman tyylistä korttia. Tarkoitus oli ostaa sopivat kehykset, ja istuttaa nämä seinälle. Ostin kokeeksi Ikeasta kaksi kehystä. Ne olivat ehkä aavistuksen liian snadeja, mutta ei se midii. Kolmas odottaa vielä kaupassa. Rakastan tätä kuvaa! Samalla jotenkin niin herkkä, mutta kuitenkin aika karu. Tyttö rakastaakin hirviötä.

Kesä on virallisesti saapunut ja ne pirun kärpäset vallanneet koko Suomen. Parasta tässä vuoden ajassa on kyllä ehdottomasti värit! Ei sillä etteikö näitä ruoktarpeita saisi talvella, mutta ihana ilma jotenkin inspiroi roiskimaan lautaselle kaikkea värikästä ja terveellistä! Lihapullat saivat kaverikseen aimoannoksen väriä hedelmistä ja kasviksista.

Mäellä kukkii rinteet vihreinä nämä ihanat kielot. Ajattelin poimia pienen kimpun kotiin yöpöytää piristämään. Tuoreet kukat on niin ihania! Eräs viisas vastaantullut setä tiesi kertoa kielot nähdessään, että ennen vanhaan kieloja on poimittu lastenhuoneeseen. Kielot erittävät kuulemma jonkinlaista unettavaa ainetta, jolla saatiin muksut nukkumaan yönsä sikeästi kuin pienet porsaat. Katsotaas miten nukuttaa ensi yönä.

Yöpöytänäni toimii valkoinen "vanhennettu" jakkara. Tykkään siitä hurjasti. Block-valaisimen sain valmistujaislahjaksi muutama vuosi sitten rakkailta "sampelan-porukoilta". Rakkautta ensi silmäyksellä. Terveiset sampelan- porukoille ja rakkaalle kummitytölleni <3.

Black 'n White

Sunnuntain reissu ruotsalaiseen "sisustusmekkaan" Ikeaan oli ehkä maailman kivuttomin. Mukaan ei tarttunut ensimmäistäkään turhaa tavaraa tai niinhän kaikki naiset kai sanovat. Kauan kaipaamani TV-tasokin löytyi. Aamustakin saa nyt syödä ruhtinaalisesti ihan pöydältä!

Pikkuisen harmitti kyllä ostaa Ikeasta noita kalusteita. Mielestäni ne ovat jotenkin "sieluttomia" ja kolkkoja.  Luotan vahvasti kuitenkin siihen, että tämä nykyinen kotikolo on väliaikainen ratkaisu, ei loppuelämän koti. Jossain vaiheessa toivottavasti se etsinnässä oleva Gant-mies korjaa, ja muutamamme sinne purrelle, ainakin kesiksi. ;)

Myös tämä kuuluisa blogi-matto löysi tiensä kaverini olkapäälle, siitä kassalle ja muutaman mutkan kautta kotiin. Kriteerinä maton hankinnalle oli ehdottomasti, että se on mahdollisimman suuri.  Tämä yksilö peittää lähes kokonaan asunnon käveltävissä olevan pinta-alan. Pitäähän se tietysti näyttää myös hyvältä! Asunnossa on todella "houkutteleva", ja snadisti irvaileiva harmaa muovimatto, josta henkii vuosikymmien varrella eletty elämä. Puulattiassa tämä olisikin tosi pop, mutta tiedättehän miten "upea" materiaali muovi on lattiassa..

 
Niinhän sitä sanotaan, että tässä elämässä on kaksi varmaa asiaa. Kuolema ja verot. Kyllä verottaja aina muistaa. Postipate oli muistanut myös tällaisella pienellä realismi-pläjäyksellä. Ei muuten ollut positiivareilta.

 Pakko myöntää, että kaikesta huolimatta verottajan kirjeen sisältö oli varsin mieluinen. Omalla mittapuullani ko. taho muistaa allekirjoittanutta joulukuussa varsin ruhtinaallisella potilla euroja. Vuoden vaihteen jälkeen lähdetään ihan salettiin tutkimaan, että onko se maapallo todella pyöreä!! :)

Muksaa viikkoa! :)

 

Savumerkkejä

Elossa ollaan! Pahvilaatikkotetris on suoritettu ja vieläpä onnistuneesti.

Runosuoni ei nyt oikein ota syttyäkseen. Pidemmittä puheitta pläjäytän teille muutamat kuvat viikonlopulta uudesta piskuisesta kolostani. :)

 

Koodaillaan, kun ajatus ajatus taas leikkaa! :)